Hämäläisiä kirjoituksia ja kannanottoja

Perussuomalaiset Iitin Kausalan joulumarkkinoilla 16.12.2017 kuvasatoa

Joulumarkkinoilla oli myös joulujuoksukilpailu lapsille ja aikuisille. Juoksun järjesti paikallinen urheiluseura Iitin Pyrintö.

Lasse Koskinen

*************************************************************************************

 

 

Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari Lahdessa

 

Perussuomalaisten asettama presidenttiehdokas Laura Huhtasaari esiintyi Lahdessa. Kovasta lumisateesta ja huonosta kelistä huolimatta Lahden kaupunginkirjaston auditorioon tuli runsaasti kuulijoita. Vaikean ajokelin vuoksi Huhtasaari myöhästyi tilaisuuden alusta, mutta silti kuulijat odottivat kärsivällisesti ehdokasta ja hänen puhettaan, jota jouduttiin hieman lyhentämään säästä aiheutuneen viiveen vuoksi.

 

Puheessaan Laura Huhtasaari painotti, että jos nykyistä menoa jatketaan, niin EU onnistuu tavoitteessaan muodostaa yhtenäinen Euroopan liittovaltio, jossa Suomi on vain ikään kuin maakunta maanosassa.

 

– EU:ssa kampanjoidaan niitä eri maiden puolueita vastaan, jotka ovat liittoutumista vastaan. EU:sta on tullut pikku-DDR. Sananvapautta on rajoitettu ja vihapuheväittämiä käytetään lyömäaseena kriittisiä puolueita kohtaan, Huhtasaari sanoi.

 

– Jos ei ole sananvapautta, niin ei ole mitään Suomen itsenäisyyttäkään. Poliittinen liikkumavara EU:ssa pienenee koko ajan. Meidän on itse päätettävä, että kukaan ei kävele ylitsemme päätöksenteossa, Huhtasaari muistutti.

 

Tasa-arvoa tasa-arvoisesti

 

Laura Huhtasaari puuttui myös perhepolitiikkaan. Hän ihmetteli, kuinka päiväkodeissakin hämmennetään sitä, kuka on tyttö ja kuka poika. Perinteiset perhearvot ja terveet sukupuolirakenteet ollaan romuttamassa nykymenolla.

 

Huhtasaari totesi, että Venäjä tukee Kiinaa, koska Venäjän ystävät ovat vähäisiä lännessä. Venäjän on kuitenkin katsottava taakseen, niin ettei Kiina ole kohta Siperiassa. Venäjän viestiliikennehäirinnän eli ”trollauksen” kanssa on oltava kaiken aikaa tarkkana.

 

– USA:ssa Trump toteuttaa johdonmukaisesti vaalilupauksiaan. Hän haluaa vahvistaa USA:ta ja työpaikat lisääntyvät sen myötä kaiken aikaa.

 

Laura Huhtasaari tarkasteli myös tasa-arvokeskustelua. Hän totesi, että tasa-arvoon kuuluvat niin mies että nainen. Sukupuolettomuus ei ole tasa-arvoa.

 

– Jos ei ole sukupuolta, niin miten sitten samaan aikaan puhutaan sukupuolten tasa-arvosta? hämmästeli Huhtasaari ja sai yleisön raikuvat suosionosoitukset.

 

Turvatakuita ei saa muilta

 

Yleisökeskustelussa kysyjä otti esiin myös naisten mahdollisen asevelvollisuuden ja kysyi Laura Huhtasaaren kantaa asiaan. Huhtasaari totesi, että nykyinen järjestelmä, jossa asevelvollisuus on miehillä ja naisille se on vapaaehtoinen, on hyvä järjestelmä Suomeen.

 

– Nato ei anna mitään sadan prosentin turvatakuita. Naton 5. artikla ei ole mikään ehdoton jäsenmaiden turvaamissääntö. EU ei puolestaan anna mitään keskinäisistä turvatakuista. Meillä on oltava itsellä uskottava puolustus ja pohjoismaiden kanssa voimme tehdä yhteistyötä myös hankintojen osalta, Huhtasaari linjasi.

 

– Olemme hölmöläisiä Suomessa, jos me alamme ulottaa paperittomien terveydenhoitoa kaikkialle Suomeen. Me voisimme ottaa esimerkkiä Kanadasta, joka teki turvapaikkapäätöksen, jonka mukaan se ei ota maahan lainkaan miehiä turvapaikkahakijoiksi, Huhtasaari totesi viitaten Suomessa vaeltaviin nuoriin maahantunkeutujiin.

 

– Me olemme vaikeuksissa, jos menemme siihen, että veroparatiisilääkärit hoitavat paperittomia ohi suomalaisten terveysjonojen. Ruotsi on turvallinen maa, joten meidän ei tarvitse ottaa sieltä tänne valuvia turvapaikanhakijoita, Huhtasaari huomautti.

 

Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari totesi, että perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on tehnyt eduskunta-aloitteen, jonka mukaan lakiin pitää saada muutos, niin että vakuutusyhtiöiden lääkärit eivät saa ohittaa muita asiakkaasta annettuja lääkärinlausuntoja ja mitätöidä niitä, vaikka eivät ole edes nähneet vakuutuspotilasta.

Teksti ja kuvat:Lasse Koskinen

 

 

*************************************************************************************

 

Lahden Perussuomalaiset huolissaan TeTu-keskuksen siirtämisestä Ahtialaan

 

Lahden Ahtialassa TeTu-keskus keskelle asutusta

 

Asukkaat avasivat huolestuneina nettivetoomuksen

 

Lahden Ahtialaan, keskelle asutusta on perustettu turvapaikanhakijoiden tehostetun tuen (TeTu) palvelukeskus, jonka sijoittamisesta vastaa maahantulovirasto, ja jota hoitaa Suomen Punainen risti. Keskus siirrettiin Lahden Hennalan pakolaiskeskuksesta, kun se lakkautettiin. Keskus on tarkoitettu sellaisille maahan kutsumatta tulleille, joilla on mielenterveydellisiä ongelmia, levotonta ja tilanteisiin nähden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä. Joukossa on myös päihdeongelmaisia.

 

Siirto kohtasi heti Ahtialan asukkaiden ja monien muiden vastustusta, koska keskus sijaitsee keskellä asutusta ja koululaisten koulunkäyntireitin varrella. Ahtialan aktiiviset henkilöt avasivat internet-vetoomuksen (adressin), jossa korostetaan että perustamispäätös on tehty hätäisesti ja mahdollisia turvallisuusuhkia tarkistamatta. Allekirjoittajien mukaan puutteellinen tiedottaminen ja Ahtialan alueen asukkaiden huomiotta jättäminen asiaa valmisteltaessa on aiheuttanut asukkaissa kasvavaa turvattomuuden tunnetta.

 

Useat vanhemmat ovat kertoneet rajoittaneensa lastensa ulkoilua ilman valvontaa sekä vaihtaneensa lastensa koulumatkareittejä uusiin, joilla on huomattavaksi mainittuja liikenneriskejä. Allekirjoittajat ilmoittavat, että he eivät halua tehdä Lahdesta ja yhdestä sen lapsivaltaisimmasta kaupunginosasta, Ahtialasta, paikkaa, jonka sen asukkaat tuntevat turvattomaksi.

 

Perussuomalaiset asukkaiden tukena

 

Vetoomuksen allekirjoittaja pyytävät Lahden kaupungin päättäjiä sekä yksikön sijoituksesta vastaavia tahoja etsimään uutta sijoituspaikkaa TeTU-yksikölle sekä siihen liittyville toimistotiloille. Uutta sijoituspaikkaa etsittäessä tulee tehdä tarvittavat riskianalyysit ja turvallisuuskartoitukset, vaativat vetoomuksen allekirjoittajat.

 

Lahden Perussuomalaiset ry huolestui TeTu-keskuksen Ahtialaan siirtämisestä ja teki kaupunginvaltuustoaloitteen, jossa Lahden kaupunki ilmoittaa, ettei kyseistä keskusta sijoiteta Lahden alueelle. Aloite jäi kuitenkin vähemmistöön valtuuston käsittelyssä.

 

Lahden Perussuomalaiset ry järjesti asukastapaamisen 9.12.2017 Ahtialassa paikallisen marketin edustalla. Telttaosastolle saapui räntäsateesta huolimatta tilanteesta huolestuneita lasten vanhempia ja muita alueen asukkaita. Keskusteluissa huoli tilanteesta ja viranomaisten välinpitämättömyydestä tuli selkeästi esiin.

 

Turvallinen Ahtiala –vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa https://www.adressit.com/turvallinenahtiala Keräys jatkuu vuoden loppuun saakka.

 

Teksti ja kuvat: Lasse Koskinen

 

*************************************************************************************

LULU RANNE: Kantasairaala Harvialantien varressa Hämeenlinnan keskustan elinvoiman lisääjänä on utopistista haaveilua

 

Eriävä mielipide

 

Kaupunginhallitus 27.11.2017 § 533.

 

Kaupunginhallituksen päätös Kantasairaalan rakentamishanketta koskevasta lausunnosta, kannanotto Kantasairaalan sijainnista sekä päätös maa-alueen hankinnan edistämisestä.

 

 

Muutosesitys

 

Kaupunginhallitus

 

1 toteaa lausuntonaan, että riskienhallinnan kannalta on tärkeää, ettei uuden Kantasairaalan lopullista sijoituspaikkaa lyödä tässä vaiheessa lukkoon,

2 ottaa kantaa sairaalahanketta tukeviin kaupungin investointeihin ja palveluverkkoon vasta sen jälkeen, kun hankkeelle on myönnetty poikkeuslupa, sijoituspaikka on varmistunut ja hankkeelle on myönnetty rahoitus,

3 täydentää kohtaa kolme lauseella ”Hämeenlinnan kaupunki ei rahoita maa-alueen hankintaa eikä tee siihen liittyviä taloudellisia tai muita sitoumuksia”.

 

 

Eriävän mielipiteen perusteluja

 

Hämeenlinnan tulee sairaanhoitopiirin suurimpana kaupunkina kantaa suurinta vastuuta ja huomioida omissa ratkaisuissaan myös maakunnalliset ja valtakunnalliset taloudelliset ja toiminnalliset näkökulmat ja riskit.

 

 

Poikkeuslupa ja rahoitus

 

Ehdot sille, että uusi Kantasairaala ylipäätään voitaisiin rakentaa ovat tiukat. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää, että yli 5 miljoonan euron investoinneille haetaan poikkeuslupa Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on hakenut investoinnille poikkeuslupaa syksyllä 2017, mutta sitä ei ole toistaiseksi saatu. Vaikka poikkeuslupia onkin myönnetty useita, on nykytilanteessa hyvinkin mahdollista, ettei uudelle Kantasairaalalle lupaa myönnetä. Riski sille, ettei poikkeuslupaa myönnetä kasvaa koko ajan sote- ja maakuntauudistusten epäselvyyksien ja erityisesti taloudellisten epävarmuuksien vuoksi.

 

Uuden sairaalan rakentamiselle Hämeenlinnaan ei myöskään ole olemassa maantieteellisiä perusteita. Kolmen yliopistollisen sairaalan sekä Päijät-Hämeen keskussairaalan keskiöön ei suurella todennäköisyydellä tulla investoimaan liki 0,5 miljardia euroa. Riski sille, että kokonaan uuden sairaalan lobbaamisen myötä menetetään nykytasoiset sairaalapalvelut ja Hämeeseen jäävä erikoissairaanhoidon palvelutuotanto siirtyy pääosin yksityisten tahojen tuottamaksi, on todellinen.

 

Sairaalan suunnittelussa on myös jätetty liian vähälle huomiolle se seikka, että nykyisen sairaalakiinteistön tasearvo on noin 100 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirien kiinteistöt siirtyvät sote- ja maakuntauudistuksessa maakuntien kiinteistöyhtiöön. Uudistuksen seurauksena tyhjilleen jäävät tilat jäävät yhteiskunnan eli veronmaksajien maksettavaksi. Kanta-Hämeen keskussairaalan nykyisten kiinteistöjen myyntiarvo ei missään tilanteessa nouse 100 miljoonaan euroon.

 

Sairaalan sijainti

 

Uuden Kantasairaalan sijoittumisen osalta on edetty yhden kärjen periaatteella. Harvialantien sijoitusvaihtoehtoa on pyritty edistämään voimakkaasti ja harhaanjohtavasti myös median avulla. Harvialantien kiinteistöjen maakaupat ovat olleet kiistatta koko suunnittelun ja asiasta käydyn keskustelun ajan erittäin epätodennäköisiä. Liikennevirasto ilmoitti 1.12.2017, ettei se ole myymässä tonttia. Puolustusvoimat taas on ilmoittanut, että se tarvitsee vuoden lisäaikaa selvittääkseen, millä ehdoilla se mahdollisesti voisi siirtyä Senaattikiinteistöltä vuokraamaltaan tontilta muualle. Hämeenlinnan kaupunki on osallistunut aktiivisesti maa-kauppaneuvotteluihin.

 

Kaupunki voi myös jatkossa osallistua erilaisiin maakauppaneuvotteluihin, mutta sen ei tule rahoittaa sairaanhoitopiirin taikka muiden tahojen maa-aluehankintaa eikä myöskään tehdä maakauppoihin liittyviä taloudellisia tai muita sitoumuksia.

 

Erikoissairaanhoidon palvelut turvattaisiin parhaiten suunnittelulla ja investoinneilla, jotka pohjautuvat realistiseen arvioon siitä, mitä tiloja ja palveluita Hämeenlinnaan tulevaisuudessa jää. On selvää, että tilatarve tulee olemaan nykyistä pienempi ja erikoissairaanhoidon eri osa-alueita tullaan keskittämään valtakunnallisesti entistä enemmän. Kanta-Hämeen keskussairaalan nykyinen sijainti onneksi mahdollistaa uudis- ja korjausrakentamista niin, että sairaala kykenee tulevaisuudessa tarjoamaan korkeatasoisia erikoissairaanhoidon palveluja.

 

Kaupungin tulee lisäksi turvata ja kehittää omilla päätöksillään elinvoimaisen kaupungin perustaa eli matalan kynnyksen kevyitä ja ennaltaehkäiseviä perusterveydenhuollon lähipalveluita.

 

 

Kaupungin talous ja elinvoima

 

Kaupungin vakava taloustilanne sekä jatkuvasti kasvava korjausvelka edellyttävät, että kaupunki sitoutuu ainoastaan rakennusinvestointeihin, jotka ovat nykyisten asukkaiden kannalta välttämättömiä ja vähentävät korjausvelkaa hallitusti. Kaupungin ei tule sijoittaa hankkeisiin, joiden toteutuminen on erittäin epätodennäköistä ja kaupungin talouden kannalta riskialtista. Kantasairaalan suunnittelu perustuu epärealistisiin toiveisiin poikkeusluvan saamisesta, tonttien ostamisesta Harvialantien varrelta sekä liki 0,5 miljardin euron rahoituksesta.

 

Apulaiskaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen tausta-aineistossa on todettu mm., että Harvialantien sijoitusvaihtoehto toimisi kauppakeskus Goodmanin vastapainona ja elinvoiman lisääjänä ja olisi kaupunkirakenteen kannalta erinomainen. Kaupungin keskustan nykytilanne ja elinvoiman hiipuminen osoittavat kuitenkin, että nykyinen väestöpohja ei ole kyennyt ennalta-arvioidusti, pitämään keskustaa elinvoimaisena Goodmanin rakentamisen jälkeen. Haaveilu siitä, että Kantasairaalan sijoittaminen Harvialantien varteen lisäisi keskustan elinvoimaa ja toimisi Goodmanin vastapainona on utopistinen. Kantasairaala päinvastoin hajauttaisi entisestää asukkaiden sekä yritysten ja muiden toimijoiden sijoittumista eikä nykyinen taikka edes merkittävästi suurempi väestöpohja riittäisi Harvialantien ja Goodmanin välisen alueen elinvoimaiseksi saattamiseen. Toiveet uuden Kantasairaalan elinvoimaa merkittävästi lisäävistä vaikutuksista eivät ole realistisia. Kaupungin tuleekin keskittyä myös elinvoiman lisäämisessä nimenomaan koulujen ja päiväkotien sekä katu- ja tienverkon välttämättömiin investointeihin ja korjausvelan vähentämiseen sekä lähipalveluiden kehittämiseen.

 

Tämä eriävä mielipide on liitettävä pöytäkirjaan.

 

Hämeenlinnassa 3.12.2017

Lulu Ranne

*********************************************************************************

 

Lahden yleisötilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti verotuksesta

Perussuomalaiset toteavat korotusten leikkaavan kehitystä

Lahdessa järjestetään kerran kuussa paikallisessa ravintolassa tunnin mittainen paikallista päätöksentekoa koskeva poliittinen keskustelu, jossa on vastakkain aina kaksi eri puoluetta edustavaa kuntapäättäjää. Tilaisuudet järjestää maakuntalehti Etelä-Suomen Sanomat. Marraskuun tilaisuudessa vastakkain olivat perussuomalaisten Lahden kaupunginvaltuutettu Maarit Tuomi ja demareiden valtuutettu Sirkku Hildèn. Tilaisuuden juontaa lehden edustaja.

Tilaisuus alkaa aina kummankin parin minuutin ”syytösosuudella”. Lahden kaupunginvaltuusto nosti juuri kokouksessaan Lahden ensi vuoden tuloveroprosentin 20,25:stä 20,75:een. Korotukset tulivat myös kiinteistöveroprosentteihin. Perussuomalaisten valtuustoryhmä vastusti korotuksia, koska ne taittavat yritysten virinnyttä tuloskasvua ja nostaa etenkin vanhoissa omakotitaloissa, isoilla tonteilla asuvien asumiskuluja. Lisäksi korotukset leikkaavat kaikkien kuntalaisten ostovoimaa. Korotuksella Lahti nousi Suomen saman kokoluokan kaupunkien verotuksen kalleimpaan kärkeen, joka perussuomalaisten mielestä syö Lahden mainetta yrittämisen ja asumisen paikkakuntana.

 

Demarit muiden taskuilla

Sirkku Hildèn syytti perussuomalaisia kaiken vastustamisesta, kuten maahanmuuttoa, joka on aina puolueen ”agendalla” (esityslistalla) valtakunnallisesti ja paikallisesti. Lisäksi hänen mukaansa perussuomalaiset vastustavat kulttuuria ja talouden tasapainottamista. Hän väitti lisäksi kannanottonaan, ettei kehittäminen, edistäminen ja uudenlainen asioiden hyväksyminen sekä myönteinen suvaitsevaisuus kuulu perussuomalaisten politiikkaan.

Maarit Tuomi puolestaan totesi, että sosiaalidemokraattien pääasiallinen lääke talouden tasapainottamiseen tuntuu löytyvän vuodesta toiseen aina samasta lääkityksestä, eli verojen korotuksista. Demareiden vaalipuheissa pidetään pienituloisten lapsiperheiden ja eläkeläisten puolia, mutta he ovat kuitenkin valmiita tekemään korotuksia esimerkiksi juuri kiinteistöveroihin, joka eniten kohdistuu juuri näihin ryhmiin. Tuomi totesi, että demarit pyrkivät työntämään kätensä yhä syvemmälle palkansaajien ja yrittäjien taskuihin.

– Keskituloiset eivät saa hyvityksiä ja kevennyksiä verotukseensa, joten he kärsivät esimerkiksi omakotiasumisessaan verojen korotuksissa. Se on kohtuutonta lapsiperheille, Tuomi totesi.

 

Turhia investointeja

Sirkku Hildèn sanoi hieman epäröivään äänensävyyn, että Lahden kaupunginvaltuusto ”pyrkii” alentamaan korotettua verotusta nykyisen kaupunginvaltuustokauden lopussa. Tästä alentamisesta valtuusto ei tehnyt mitään päätöstä, vaan se leijuu toivomuslistalla, ilman mitään sitoumuksia.

Maarit Tuomi totesi, että Lahdessa on tehty suuria, turhia investointeja, kuten muutama vuosi sitten valmistunut kauppatorin alle rakennettu kaksikerroksinen pysäköintihalli, joka maksoi oheiskuluineen yli 20 miljoonaa euroa ja linja-autoasema siirrettiin rautatieaseman yhteyteen ahtaaseen paikkaan ja tästä maksettiin 18 miljoonaa. Kumpaankin käytettiin lainarahaa.

Sirkku Hildèn sanoi torin pysäköintihallin elvyttäneen Lahden keskustaa, mikä nosti naurunremakan yleisössä, koska hallin rakentamisen aikana asiakasliikenne keskustassa vaikeutui niin paljon, että liikkeitä tyhjeni ja on tyhjänä edelleen.

 

Vähennyksiä ei toteutettu

Sirkku Hildèn syytti perussuomalaisia siitä, että Lahden kuntaverojen korotuksen vastapainoksi perussuomalaiset eivät vastaavasti esittäneet, mistä kuluja pitäisi sitten leikata. Maarit Tuomi vastasi, että niitä kyllä esitettiin, mutta työnjako on se, että kuntapäättäjät tekevät päätökset ja linjaukset ja sen jälkeen palkatut viranhaltijat toteuttavat päätökset. Lisäksi Tuomi totesi, että jo aiemmin sovittuja menovähennyksiä ei ole toteutettu, tai edellisenä vuotena niin on tehty ja seuraavana vuonna ne on taas korotettu entiseen tasoon.

Maarit Tuomi otti esimerkkinä esille Lahden kaupunginorkesterin, eli markkinointinimeltään Sinfonia Lahden. Sen hallinnossa on 10 henkilöä töissä ja orkesterissa on 63 soittajaa. Orkesteri on ollut soittomatkoilla muun muassa Etelä-Koreassa ja Japanissa. Perussuomalaiset ovat esittäneet, että kallis orkesteri korvataan pienemmällä kamariorkesterilla, joka tulee huomattavasti halvemmaksi, mutta täyttää silti hyvin odotukset. Lahden perussuomalaiset ovat käyttäneet esimerkkinä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria, joka esiintyy hyvin usein YLE:n radiokanavalla.

 

Sata miljoonaa vuodessa

Lahdessa on menossa valtakunnalliseen tapaan koulujen ja päiväkotien kosteus- ja homevaurioiden peruskorjausaalto. Lahti kykenee kattamaan omalla rahalla 60 miljoonan euron verran investointeja vuodessa, mutta kolmen seuraavan vuoden osalta ne kustannukset ovat noin 100 miljoonaa vuodessa, joten kaupunki velkaantuu tasaiseen tahtiin ja velkamäärän alentamiseen kaupunki pääsee näillä näkymin vasta vuoden 2023 paikkeilla.

Lahden tilaisuudessa paikalla ollut perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Viitanen ihmetteli, kuinka Lahteen viime vuoden alussa liittyneessä Nastolassa puretaan yksi koulu ja muutetaan monitoimitalokouluksi noin 23 miljoonalla, vaikka Nastolassa on tyhjää ja peruskorjattua koulutilaa tyhjillään. Lisäksi tyhjiä tiloja voitaisiin peruskorjata lisää uutta koulua halvemmalla hinnalla.

 

Yleisö otti myös osaa tämän tilaisuuden keskusteluun. Yleisön puheenvuoroissa muun muassa ihmeteltiin, miksi vasemmisto turvautuu aina veronkorotuksiin, eikä puutu kuntarakenteisiin, joita uudistamalla ja työtapoja nykyaikaistamalla saataisiin syntymään säästöjä veronkorotusten sijaan.

P & P –yleisökeskustelu käytiin 16. marraskuuta 2017 Lahdessa, paikallisen ravintolan alkuillan ohjelmana. Seuraava tilaisuus on joulukuun puolivälissä.

Lasse Koskinen

 

Lahden Perussuomalaiset ry AJANKOHTAISKANNANOTTO

Lahti 25.10.2017

 

Lahden Perussuomalaiset ry:n kokouskannanotto 25.10.2017 klo 18.00. Julkaisuvapaa.

Lahden Perussuomalaiset torjuvat verojen korotukset

Lahden Perussuomalaiset ry torjuu Lahden ensi vuoden kuntaverojen veronkorotusehdotukset. Perussuomalaiset toteavat, että korotukset leikkaisivat ensi vuoden kasvuodotukset ja ostovoimaa niin että kaupunki jatkaa taloudellista sukeltamistaan menossa olevasta nousukaudesta huolimatta. Etenkin kiinteistöveron korotuksella olisi tuhoisat vaikutukset sekä yritysten että yksityisten henkilöiden toiminnalle ja vähentää muuttoinnostusta Lahteen.

Lahden kaupungin on jatkettava tarmokkaasti rakenteellisia uudistuksiaan, jolla hallinnon kuluja vähennetään ja toiminnallisuutta lisätään. Investointien painopiste tulee olla kiinteistöjen peruskorjauksen loppuun saattamisessa ja muita laajempia investointeja on vältettävä lähivuosien aikana.

Kaupunginjohtajamallista aloitettava neuvottelut

Perussuomalaiset painottavat, että Lahden kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien on aloitettava kiireiset yhteisneuvottelut siitä, jatketaanko kaupungissa kaupunginjohtajamallilla vai siirrytäänkö pormestarivetoiseen johtamismalliin ja miten ylin johtaminen järjestetään mahdollisen siirtymäajan kuluessa. Alustavasti neuvotteluyhteydestä on jo sovittu.

Tunnin pituinen vapaa pysäköinti keskustaan

Lahden Perussuomalaiset ry kannattaa Lahden kaupungin keskustassa tunnin pituista vapaata pysäköintiaikaa, jotta turvataan kaupungin elinvoimaisuutta ja keskustan liikkeiden ja palveluiden jatkuvuutta. Kauppatorin alla olevan pysäköintihallin valmistuminen ei sysännyt keskustan liike-elämää uuteen kasvuun, kuten oli odotettavissa. Kadun varsien pysäköintihintojen korotukset ja Aleksanterinkadun yksisuuntaistaminen lisäsivät omalta osaltaan keskustan liiketilojen tyhjentymistä. Tähän kaupunkikeskustan alikierteeseen on saatava muutos.

Kotipalvelun henkilöstömäärä kysynnän mukaiseksi

Lahden Perussuomalaiset ry vaatii, että kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstön määrä on saatettava tasolle, joka vastaa palvelukysyntää. Lahden on valvottava Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän suurimpana osakkaana etuaan niin että ikäihmisten kotona hoitaminen voidaan turvata. Nykyistä hoivamallia on yritetty viedä eteenpäin alimitoitetulla henkilöstöllä, jolloin henkilöstön uupumus johtaa sairaslomiin ja aiheuttaa ylimääräisiä vuorojärjestelykuluja ja siihen liittyvää työpainetta.

**************************

 

 

 

 

LULU RANNE: Vaihtoehtobudjetti ilman lehmänkauppoja

 

Budjettivalmistelu, jonka pohjalta verorahoja ensi vuonna käytetään, on parhaillaan käynnissä joka kunnassa. Päättäjien tulee erityisesti nyt muistaa, että heidän tärkein tehtävänsä on ajaa asukkaiden etua. Kuntien toiminnan ja yhteisten rahojen käytön tulee olla moitteetonta ja avointa. Budjetteihin ei saa leipoa sisään vastuuttomuuksia, lehmänkauppoja tai salaisuuksia vaan niiden pitää olla mahdollisimman ymmärrettäviä, tietoon pohjautuvia ja avoimia. Asukkaiden edun mukaisia ja tulevaisuutta rakentavia.

 

Korruptiobudjetit romukoppaan

 

Suomi on pitkään kuulunut maailman vähiten korruptoituneihin maihin, mutta tilanne on heikkenemässä. Suomalaiset poliitikot ja virkamiehet käyttävät valtaansa yllättävän usein väärin. Ongelmat liittyvät yleensä isoihin rahoihin, maankäyttöön, rakentamiseen sekä julkisiin yhtiöihin, joissa rahankäyttö on veronmaksajilta piilossa. Hankinnoissa on joka rintamalla parantamisen varaa, sillä ostoissa myös hutiloidaan ja joitain tahoja suositaan.

 

Riski sille, että omat ja yhteiset eurot ja edut menevät sekaisin kasvaa vakiintuneessa ja tutussa päättäjäporukassa. Pahimmillaan käy niin, että virkamiehet ja poliitikot, jotka yrittävät puuttua taloudenpidon epäkohtiin ja tuovat niitä julki, joutuvat ajojahdin kohteeksi. Näin on käynyt mm. Kittilässä ja Hämeenlinnassa. Budjetin sisältö voi joko estää tai mahdollistaa väärinkäytöksiä sekä vastuutonta verorahojen käyttöä, kehittämistä ja investointeja.

 

Tulevaisuuden budjettia rakentamaan

 

 

Kunnissa pitää keskittyä ratkaisemaan ongelmia niin, että asukkaat voivat keskittyä omaan arkeensa. Hämeen kuntien suurimmat ongelmat ovat talous ja asukasluvun alamäki. Budjettiluonnoksissa on kuitenkin harvoin nähtävissä esityksiä, joiden myötä talous todella kohenisi. Satunnaiset erät ja onnenkantamoiset pelastavatkin usein kuntataloutta. Eivät siis suinkaan kuntien omat päätökset.

 

Budjeteissa tulee keskittyä tulevaisuuteen, avoimuuteen ja vastuullisuuteen. Toki joudutaan myös korjailemaan tuhoja, joita poliittiset enemmistöt ovat vastuuttomilla päätöksillään saaneet aikaiseksi. Tuottamattomat investoinnit virhelaskelmineen sekä lomautukset ovat tyypillisiä esimerkkejä epätoivoisesta taloudenpidosta.

 

Vahvistetaan perustaa

 

Tulevaisuuden kunnissa lasten kasvu-, kehitys- ja opetusympäristöt ovat niitä kohtia, joissa kuntapäättäjät voivat ensimmäiseksi vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Matalan kynnyksen perhepalveluita onkin tuotava lähemmäs perheitä niin, että apua saa ja voi hakea helposti ja leimautumatta. Pienten lasten turvallinen ja rauhallinen hoito- ja kasvuympäristö on turvattava. Ryhmäkokoja ei tule kasvattaa. Esitämmekin, että Hämeenlinnan jokaiselle neljälle varhaiskasvatusalueelle lisätään perhetyöntekijöitä ja ryhmäavustajia. Lisäksi esitämme lisämäärärahaa oman henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi.

 

Esitämme, että palveluverkkoa kehitetään päteviin laskelmiin ja arviointeihin perustuen. Lähipalveluita turvataan ja tavoitteeksi otetaan Suomen turvallisin ja terveellisin koulu- ja varhaiskasvatusverkosto.

 

 

Karsitaan turhaa ja tuottamatonta

 

Esitämme, että kaupungin ulkoisista ostoista säästetään vähintään 5M€.

Uusia ”elinvoimainvestointeja” ei pidä toteuttaa ennen kuin koulut ja päiväkodit on pistetty kuntoon ja talous on tasapainossa.

 

Esitämme, että kaupungin yhtiörakenneuudistusta viedään rivakasti eteenpäin, yhtiöitä ajetaan alas, siirretään kaupungin omaksi toiminnaksi tai niiden tukemista leikataan. Ainakin Eteläranta Oy ja Pysäköinti Oy ajetaan alas 2018. Pysäköinti siirretään kaupungin taseeseen. Linnan Kehitys Oy ei ole tuottanut haluttua tulosta, vaikka sitä on tuettu runsain verorahoin jo vuosia. Esitämme, että yhtiön rahoitusta leikataan merkittävästi ja supistettu toiminta siirretään pikku hiljaa kaupungin organisaatioon.

 

Esityksemme sisältää vähintäänkin 7M€ säästöt ja 1,3M€ lisärahan, joilla rakennetaan tulevaisuutta.

 

Kannustamme kaikkia kuntia pistämään koulunsa ja päiväkotinsa kuntoon, säästämään ulkoisten palveluiden ostoista, kehittämään omaa palvelutuotantoa ja henkilöstöä sekä satsaamaan lapsiin ja nuoriin.

 

Jokaisen päättäjän tulee myös muistaa, että se joka ummistaa silmänsä eikä edes yritä puuttua epäkohtiin on aivan yhtä suuressa vastuussa lopputuloksesta kuin se, joka ohjaa aktiivisesti kunnan taloutta päin seinää.

 

 

Lulu Ranne

kaupunginvaltuutettu

Hämeenlinna

————————————————————————————————————————————————

Lahden Perussuomalaiset ry VALTUUSTOKYSYMYS

Lahti 7.11.2016

 

Lahden kaupunginhallitus

Opettajien työrauhasta ja työturvallisuudesta huolehtiminen Lahdessa

Kaupungin työantajavelvoitteen täyttäminen peruskoulutusympäristössä

Lahti herätti äskettäin huomiota yhdessä peruskoulussa tapahtuneen opetuksen häiriötilanteen vuoksi, jossa oli osapuolina opettaja ja osa luokan oppilaista. Myös koko maassamme käydään eri tavoin keskustelua koulujen työrauhasta ja opettajien työturvallisuuden ja työilmapiirin turvaamisesta.

 

Tämän vuoksi kysymme Lahden kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 10. §:n mukaisesti:

  1. Millä tavoin Lahden kaupunki työnantajana turvaa palveluksessaan olevien, jatkuvassa työsuhteessa ja määräaikaisina toimivien opetustyötä tekevien työturvallisuuden niin että opettajat eivät joudu työssään oppilaan tai oppilasryhmien kiusaamiksi tai häiriköinnin kohteiksi?
  2. Millä tavoin Lahti työantajana ennaltaehkäisee oppimistilanteissa syntyviä häiriöitä ja näin turvaa opettajilleen työrauhan ja tätä kautta kaikille oppilaille tasapuolisen opetuksen.
  3. Millä tavoin Lahti työantajana pyrkii ennaltaehkäisemään opettajien joutumisen kiusaamisen kohteeksi ja miten kouluissa tunnistetaan ja tunnustetaan opettajiin kohdistuva kiusaaminen?
  4. Millä tavoin Lahti työnantajana velvoittaa oppilaiden vanhempia ja huoltajia omalta osaltaan ylläpitämään koulun opetustyön ilmapiiriä vanhempien omalla kasvatuspanoksella niin että kasvatustyö voi onnistua yhdessä vanhempien ja koulun yhteisvoimin?
  5. Millä tavoin Lahti työnantajana tunnistaa häiriötä aiheuttavat oppilaat ja mitä ylipäätään tehdään häiriöoppilaiden häiriköinnin lopettamiseksi, jotta tarvittava työrauha ja oppimistulokset voidaan taata perusopetustyössä?

Odotamme vastauksia säädetyssä ajassa.

10 §: Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään kuuden (6) viikon kuluttua kysymyksen saapumisesta, tai ilmoitettava syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa.

Terveisin

LAHDEN PERUSSUOMALAISET RY

Valtuustoryhmä

 

——————————————————————————————————————————————–

 

Itsekkyys – tervettä itsesuojelua?

Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden tulva yllätti Euroopan kuin se kuuluisa talvi autoilijat. Emme olleet varoituksista huolimatta varautuneet lainsäädäntötoimin. Euroopassa osa maista huutaa solidaarisuuden ja taakanjaon perään, osa sulkee rajojaan. Suomi on mukana kilpailussa, jossa on tavoite olla mahdollisimman vähän vetovoimainen. Euroopan Komissio on myöntänyt, että Euroopan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan rakenteissa on merkittäviä heikkouksia ja esittänyt jäsenmaille lainsäädäntöehdotuksia turvapaikkajärjestelmän tehostamiseksi.

Niitä käsiteltiin eduskunnan valiokunnissa. Vihdoinkin Suomen kannaksi kirjattiin useita kriittisiä näkökulmia – Perussuomalaisten ansiosta. Valtioneuvosto mm. suhtautuu varauksellisesti esityksiin, joilla pyrittäisiin luomaan pysyviä, jäsenvaltioita sitovia turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen järjestelyjä. Ehdottoman tärkeää on jatkossakin voida kansallisesti päättää uudelleen sijoitettavien henkilöiden määristä. Turvapaikkajärjestelmän uudistamisen tavoitteena tulee olla perusteettomien turvapaikkahakemusten väheneminen ja että menettelyt sekä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maasta poistaminen tehostuu. Kehitettäessä Dublin-järjestelmää jäsenmailla pitää olla velvoitteita ja kannustimia hallita maahantulijoiden virtaa – siirtämättä painetta muille jäsenmaille.

Täysin kestämätön oli myös Komission ehdotus laajentaa perheenjäsenen määritelmää. Ehdotuksen mukaan siihen lisättäisiin perhesuhteet, jotka olisi muodostettu lähtömaasta poistumisen jälkeen, mutta ennen jäsenvaltioon saapumista. Suomen kannaksi linjattiin kielteinen suhtautuminen perheenjäsenen määritelmän laajentamiseen. On täysin selvää, että sillä olisi ollut kustannuksia lisäävä vaikutus. Niin ikään Suomen kantaan kirjattiin kielteinen suhtautuminen komission ehdotukseen laajentaa hakijan oikeutta saada ilmaista oikeusapua koskemaan koko turvapaikkaprosessia.

Maailma on muuttunut pysyvästi, eikä aika entinen enää palaa. Eurooppa on kulkenut kriisistä toiseen. Turvapaikanhakija-kriisi kytee yhä ja nyt kansainvälinen lehdistö spekuloi Italian pankkien tilanteesta. Esiin on nostettu myös EVM:n eli Euroopan pysyvän vakausmekanismin käyttö Italian pankkien auttamiseksi. Vuonna 2012 silloinen valtionvarainministeri Jutta Urpilainen (SDP) betonoi Suomen EVM-sopimukseen ja sen lainsäädäntöön. Perussuomalaiset vastustivat järjestelmällisesti eduskunnan valiokunnissa sopimuksen hyväksymistä. Eduskunnan täysistunnossa 21.6.2012 Perussuomalaiset äänestivät sopimuksen hyväksymistä vastaan. Se valitettavasti hyväksyttiin äänin 104-71. Suomi maksoi EVM:ään tuolloin 1,44 mrd €. Jos euroalueen vakaus olisi nyt vaakalaudalla ja EVM:ää päätettäisiin lisäpääomittaa, Suomi ei voi muuta kuin vikistä ja maksaa. Pahimmillaan tuo sopimus voi maksaa suomalaisille jopa n. 12 mrd €. Ei naurata.

Suomi viettää ensi vuonna 100-vuotisjuhlia. Jotta voimme tulevaisuudessakin juhlia itsenäistä Suomea, meidän on uskallettava olla terveellä tavalla itsekkäitä.

Anne Louhelainen

kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.