Hämäläisiä kirjoituksia ja kannanottoja

SAMULI VESIOJA: ONGELMAT PITÄISI TUNNUSTAA

Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula kirjoitti kauniita sanoja turvapaikka- ja pakolaispolitiikasta (HäSa 20.6.). Loppukaneetti, jossa SPR toivoo inhimillisyyttä em. politiikkaan, on syytä kirjoittaa auki. Huutaahan otsikkokin sen:”lisää tukea”.

Kumpulan esittämä SPR:n huoli ihmisarvon ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen puolesta sekä osaamisen tarjoaminen pakolaisten vastaanottoon kunnissa on oikeasti verhottu bisnestarjous. Se on lisärahan pyyntö suomalaisilta veronmaksajilta semanttisten kikkailujen kera. Olemmehan lukeneet pelkästään Hämeen piirin osalta kymmenien miljoonien eurojen laskutuksista.

Läpi koko Kumpulan kirjoituksen pakolaiset ja turvapaikanhakijat vuorottelevat. Ilmeinen tarkoitus lie sekoittaa käsitteet niin, että lukija putoaa kärryiltä ja alkaa pitää kaikkia ”jatkuvaan maailmanlaajuiseen muuttoilmiöön” osallistuvia ihmisiä pakolaisina, joilla –kuten tietenkin ”oikeilla pakolaisilla” tuleekin olla- on erityisiä oikeuksia.

Kirjoituksessa esitetyt vaatimukset oikeudesta hakea turvapaikkaa, tulla huomatuksi, saada terveydenhoitoa ja psykososiaalista apua yksilöllisen tarpeensa mukaan ovat mauttomia. Mauttomia siksi, että Kumpula esittää listansa eri turvapaikanhakijoiden oikeuksista huomioimatta, mitä sinisilmäinen turvapaikanhakujärjestelmä oikeasti tarkoittaa, mutta kehtaa huomauttaa ”välinpitämättömistä oikeusavustajista”. Tulijoitakin on loputtomasti.

Muistetaanpa millä tavalla suomalaisia avuntarvitsijoita kyykytetään koneistomme rattaissa.

Karmeimmillaan ”liian vanhat” jätetään tietoisesti ilman tosiasiallisesti kunnollista lääketieteellistä hoitoa tai psykiatrista apua tarvitsevia hätistetään koteihinsa hautomaan itsemurhaa. Tämä on realismia Suomessa vuonna 2018. Vanhusten hoitolaitosten todellisuudesta ette varmasti haluaisi edes kuulla.

Jutun kuvassa on Aquarius -laiva. Libyan rannikolta ”turvapaikanhakijoita” kauas Eurooppaan ”meritakseina” hakevat avustuslaivat kirjoittavat surullista saagaa ilmiöön. Kumpula on huolestunut myös turvapaikanhakijoiden väitetysti heikentyneestä asema Suomessa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet ovat kenties Kumpulan mielestä suuremmat kuin laskun maksajien oikeus vaatia aitoja turvapaikanhakijoita, sillä vaikka pakolaisia turvapaikanhakijoista on murto-osa, huijausten lieveilmiöistä Kumpula ei kirjoita sanaakaan. Turun terrori-isku on kokonaisuudessa pieni palanen.

Ensimmäinen asia, joka avustusjärjestöjen tulisi kumpuloiden suulla tehdä, on tunnustaa, että nykyinen turvapaikanhakujärjestelmä on häikäilemättömien huijareiden tärvelemä. Jos Eurooppaan sosiaaliturvalla elintasoaan parantamaan tulevat karsittaisiin ”pakolaisongelmasta” normaalin siirtolaisuuden mekanismeihin, kyynisyys vähenisi. Aidosti turvaa tarvitsevat saisivat enemmän huomiota ja lopulta resursseja.

Oikea turvapaikanhakija ei käsittääkseni lähde toiselle puolelle maapalloa vaatimaan laadukkaampaa riisiä vastaanottokeskukseen, kuten Oulussa tapahtui. Kun vanhat keinot eivät enää tepsi, on kehitettävä uusia.

Samuli Vesioja

luottamushenkilö (ps.)

Janakkala

********************

Lahteen ehdotetaan valtakunnallista Karjala-museota

Videopohjainen museo osaksi uutta taidemuseota

Lahden kaupunginvaltuustolle on jätetty aloite, jossa ehdotetaan Lahden uuden taidemuseon yhdeksi osaksi Karjala-museota. Aloitteen johdannossa todetaan Lahteen muuttaneen noin 10 000 Karjalasta evakuoitua suomalaista. Viipurista Lahteen siirtyi 119 kauppaliikettä ja 18 teollisuusyritystä ja parisen sataa erilaisia käsityöammattien harjoittajia. Yrityksistä suurimpia olivat Oy Starckjohann & Co Ab, Koiviston Auto Oy, Torkkelin Paperi ja Terijoen Ollilasta saapunut Käävän perheen kauppa, joka laajeni Lahdessa Kääpä Oy:ksi.

Lahden sodan jälkeiset terveyspalvelut kohenivat myös merkittävästi siirtokarjalaisuuden myötä. Viipurin Diakonialaistos Beetel rakensi oman sairaalarakennuksen Lahteen vuonna 1950. Samoin Viipurissa sijainnut sotilassairaala muutti Hennalan kasarmialueelle Lahteen.

Kulttuuria Viipurista

Karjalasta tuli kouluja Lahteen. Kaupungin kauppaoppilaitos ja ammattikoulu pohjaavat Viipurista tulleista oppilaitoksista. Kannaksen yhteiskoulu on entinen Terijoen yhteiskoulu. Lahdenpohjan kauppalan keskikoulu sulautui niin ikään Lahden kouluelämän vahvistajaksi. Viipurin musiikkiopisto valitsi uudeksi kotipaikakseen Lahden. Sen johtaja Felix Krohn ja hänen poikansa Juhana Kurki-Suonio saivat taloudellisin ponnistuksin Lahteen nykyisen konserttitalon.

Lahden urheiluelämään tuli mukaan useita Viipurin seuroja, niistä suurimpana Viipurin Reipas. Tämä seura ja erilaiset karjalaiset yhteisöt ja yksityishenkilöt mahdollistivat varoja keräämällä Lahden urheilutalon rakentamisen.

Lahden taidemuseo syntyi Viipurin museoiden kokoelmista. Viipurin taidemuseon taiteesta osa saatiin pelastettua ja teokset jaettiin Lahden, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan museoiden kesken. Viipurin historiallisesta museosta pelastui jonkin verran myös esineistöä Lahteen. Lahdessa rakennettu Viipurin kaupungin pienoismalli on sijoitettuna Etelä-Karjalan museoon Lappeenrantaan. Lankisen perheen Viipuria esittelevä historiallinen valokuvakokoelma sijoitettiin jokin aika siten Lahdesta Lappeenrantaan.

Karjalaisia kolmasosa

Aloitteessa todetaan Lahden ja Viipurin muodostavan perinteiltään kaksoiskaupungin. Siirtokarjalaisia ja heidän jälkipolviaan on Suomessa noin miljoona henkilöä. Jos Lahden koululuokissa kysytään, monenko isovanhemmat tai sitä vanhempi sukupolvi on lähtöisin Karjalasta, niin noin 30 – 40 prosenttia oppilaiden käsistä nousee pystyyn. Karjalaisuudella on vahva väestöpohja Lahdessa.

Suomessa on syntynyt keskustelua ja aloitteita Karjala-museon perustamisesta. Lahden valtuustoaloitteessa todetaan, että Lahti on perinteensä ja liikenteellisen sijaintinsa vuoksi sopiva sijoituspaikka valtakunnalliselle Karjala-museolle. Aloitteen tekijöiden mielestä museosta tulisi osa Lahden vetovoimaa.

Nykyaikaiset museot ovat suurelta osin videotekniikalla toteutettuja tapahtumakeskuksia, joita täydentävät esineistö ja järjestettävät tapahtumat. Aloitteentekijät toteavat tämän päivän museoiden olevan osittain myös viihdekeskuksia, joiden taustana on kuitenkin vakavasti otettava tiedon ja perinteen siirto uusille sukupolville. Aloitteen mukaan videotekniikan pohjalle perustuva museo on taloudellisesti edullinen ja käyttökustannuksiltaan matala.

Karjala-osuus taidemuseoon

Aloitteet tekijät muistuttavat, että Lahden tulevalla uudella taidemuseolla on kova vuotuinen kävijävaatimus, jotta tavoitettu tuotto saadaan aikaan. Aloitteen tekijöiden mukaan virtuaalipohjainen Karjala-museo on sopiva osuus Lahden taidemuseota. Uutta taidemuseota suunnitellaan parhaillaan ja sinne tulee esimerkiksi 300 neliön suuruisia salitiloja, johon Karjala-museo voidaan perustaa. Taidemuseon ohjelmistoon on liitettävissä Karjala-osuuden myötä erilaisia esittelyitä, seminaareja ja esitelmätilaisuuksia.

Aloitteen tekijät kuuluvat Lahden kaupunginvaltuuston perussuomalaisten ryhmään. Aloitteen ovat allekirjoittaneet Lasse Koskinen, Maarit Tuomi, Nina Laihanen ja Juha Viitanen. Aloite on lähtenyt Lahden kaupungin organisaatiossa arvioitavaksi ja uuden taidemuseon suunnitteluryhmän tarkasteluun.

 

(Kuva): Viipurin taidemuseosta saatiin pelastettua sodan jaloista osa sen taiteesta Lahteen. Valtakunnallista Karjala-museota ehdotetaan osaksi Lahden uutta taidemuseota.

LASSE KOSKINEN

********************

 

 

 

Lahteen ehdotetaan lottapatsasta

Lotta Svärd –järjestö toimi vuosina 1920-1944. Se oli suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen perustunut maanpuolustuksen tukijärjestö. Viime sotien vuosina lottajärjestön vapaaehtoisiin kuului noin 250 000 jäsentä, jotka osallistuivat kenttä- ja sotasairaaloiden hoitotehtäviin, ilmavalvontaan, viestitoimintaan sekä rintamalla kaatuneiden sotilaiden kokoamiskeskusten toimintaan. Lotat huolehtivat pitkälle myös Suomen eri paikkakuntien sankarihautajaisten järjestämisistä.

Suomen tunnetuin lotta oli Elsa Vanhala o.s. Lampi. Hän syntyi Sortavalassa ja kuoli 97-vuotiaana vuonna 2017 uudessa kotikaupungissaan Lahdessa. Hän toimi rintamaolosuhteissa jatkosodan aikana Uhtuan suunnalla Vienan Karjalassa Jalkaväkirykmentti 32:n toimialueella. Elsa Vanhala tuli tunnetuksi muusikko-opettajan, ja myöhemmin rehtorin, Erkki Tiesmaan laulusanoituksen esikuvana. Tuo laulu oli rintamaolosuhteissa syntynyt sanoitus Eldankajärven jää, jonka sanoituksessa esiintyvän Lotta Lunkreenin esikuvana toimi Elsa Vanhala. Laulu tuli tunnetuksi sota-aikana ja siitä kehittyi kevyen musiikin klassikkoteos.

Lottien työtä kunnioittaen

Elsa Vanhala osallistui parikymmentä viimeisintä vuottaan lotta-asussa ja edusti eri tilaisuuksissa ympäri Suomea ja tiedotusvälineissä sekä lottien tekemää työtä ja merkitystä että samalla myös Lahtea, jonka hän toi esille kotipaikkanaan Sortavalan lisäksi. Elsa Vanhala esiintyi television dokumenttiohjelmissa ja hänestä on tehty muistoelokuva, jota esitettiin äskettäin myös Lahdessa.

Parhaillaan on valmistumassa hyvinkääläisen kuvanveistäjän Tiina Torkkelin lottapatsas, jonka sijoittamisesta ovat kiinnostuneet tähän mennessä Helsinki ja Rovaniemi. Patsaan sijoituspaikkaa ei ole vielä vahvistettu.

Lahden perussuomalaisten kaupunginvaltuustoryhmä ehdottaa, että Lahti ilmoittaa valmiutensa sijoittaa kuvanveistäjä Tiina Torkkelin lottapatsaan Lahteen ja kunnioittaa samalla lahtelaisen esikuvalotan Elsa Vanhalan elämäntyötä ja toimintaa Vanhalan kotikaupunkina. Jos kuvanveistäjä Torkkelin patsas on jo päätetty sijoittaa muualle, niin perussuomalaiset jatkavat aloitettaan niin että Lahti käynnistää oman Elsa Vanhalalle ja lottatyölle omistetun patsashankkeen Lahteen. Ryhmä ehdottaa edelleen, että Lahden kaupunginhallitus asettaa mahdollisimman pikaisesti työryhmän hankkeen valmistelua ja toteutusta varten.

 

Kuva (veteraaneja): Elsa Vanhalasta tuli Suomen kuuluisin lotta Erkki Tiesmaan Eldankajärven jää –laulusanoituksen myötä. Vanhala eturivissä toinen vasemmalta.

LASSE KOSKINEN

************************

 

 

 

Lahden Perussuomalaiset ry KANNANOTTO

Kaupunginvaltuustoryhmä Lahti 7.2.2018

 

Lahden Perussuomalaiset vaativat neuvolakäyntejä Lahteen

Muualla Päijät-Hämeessä nämä palvelut toimivat

Lahden Perussuomalaisten kaupunginvaltuustoryhmä vaatii hyvinvointikuntayhtymältä pikaisia toimia, jotta neuvoloiden kotikäynnit saadaan Lahdessa lain vaatimalle tasolle. Kotikäynnit eivät toimi nykyisin Lahdessa.

Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveyshuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Asetus 338/2011 velvoittaa kunnat tarjoamaan kaikille perheille suunnitelmallisesti ja tasoltaan yhtenäisiä ja tasapuolisia äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Palvelut koostuvat huolellisesti toteutetuista määräaikaisista terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta, joissa huomioidaan yksiköiden ja perheiden tarpeet ja odotukset.

Perussuomalaiset muistuttavat, että asetuksen mukaan ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa. Ensimmäistä lastaan odottavan perheen tai ensimmäisen lapsensa saaneen perheen luokse on tehtävä myös kotikäynti. Muita kotikäyntejä on järjestettävä tarpeen mukaan. Perussuomalaiset huomauttavat, että kotikäynnit katsotaan kiinteäksi osaksi äitiys- ja lastenneuvolatyötä. Kotikäynnit ovat usein neuvolakäyntejä parempi keino saada tietoa perheiden ja lasten monimuotoisista ja vaihtelevista tilanteista.

Perussuomalaiset ovat tyrmistyneitä siitä, että Lahdessa asetusta ei ole noudatettu vuoden 2015 jälkeen, jolloin neuvolan kotikäynneistä luovuttiin työvoimapulan vuoksi. Muualla Päijät-Hämeessä niitä on kuitenkin tehty, joten Lahden palvelutaso ei ole samaa kuin muualla maakunnassa, eikä se näin ollen ole samanarvoista, vaan on riippuvainen asuinpaikasta.

Perussuomalaisten mielestä Lahden osalta tilanne on sietämätön ja pahimmassa tapauksessa aluehallintoviranomainen voi langettaa uhkasakon, jos lakia ei noudateta. Lahti on hyvinvointikuntayhtymän suurin rahoittaja, joten Lahden Perussuomalaisten valtuustoryhmä vaatii, että Lahden perheille on taattava sama palvelutaso kuin muillekin Päijät-Hämeen alueen perheille.

*****************************

 

 

RANNE: ELINVOIMA LÄHTEE TODELLISESTA HYVÄSTÄ JA TYYTYVÄISISTÄ VERONMAKSAJISTA

 

Suomen talous kasvaa lopultakin. Bruttokansantuote nousee finanssikriisiä edeltävälle tasolle, vaikkakin muun euroalueen perässä. Suomalaisten yritysten vienti vetää euroalueen vauhdissa ja työttömyys vähenee. Talouskasvun huumaa on nähty ennenkin ja siihen onkin usein myös kompastuttu. Nopea kasvu kestää harvoin pitkään, joten on syytä pitää jalat maassa ja ratkaista olemassa olevia ongelmia rivakasti.

Talouspolitiikan tavoitteita ja keinoja arvioiva riippumaton arviointineuvosto julkaisi menneellä viikolla uuden katsauksen (HS 24.1.2018). Neuvosto nosti myös esiin ikuisuusongelman: valtion ja kuntien jatkuvan velkaantumisen. Ongelmaan ei löydy muita ratkaisuja kuin menojen vähentäminen tai tulojen lisääminen. Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä verotuksen kiristämistä. Verot ovat jo useissa kunnissa ja kaupungeissa tapissa. Todelliseksi vaihtoehdoksi jää menojen karsiminen. Päättäjät eivät tätä kuitenkaan millään tunnu uskovan. Päättäjät luulevat, että kunnat voisivat saada suuria tuloja jos jonkin sortin elinvoimainvestoinneilla, asuntojen ylitarjonnalla ja hienoilla brändäyksillä. Eipä näytä niillä suuria ihmis- ja rahavirtoja kuntiin juurikaan tulevan.

Elinvoima lähtee kuitenkin tosiasioista ja tyytyväisistä veronmaksajista. Jokaisen kunnan ja kaupungin parasta elinvoimaa ja vetovoimaa on se, että siellä voi elää Suomen parasta arkea. Vetovoimaiseen kaupunkiin palataan, tullaan ja jäädään, koska siellä on niin hyvä olla. Jäädään vaikka työt siirtyisivät tai elämäntilanne muuttuisi, koska tyytyväisenä asukkaana ei ole mitään syytä lähteä pois. Palataan, koska siihen liittyvät muistot ja kokemukset ovat mukavia. Vetovoimaisessa kaupungissa perusasiat ovatkin taloutta myöten reilassa. Koulut ja päiväkodit on pistetty ammattitaidolla kuntoon ja ne ovat perustasoisia ja turvallisia. Palvelut pelaavat, eikä turha byrokratia hidasta menoa. Koko kaupunki on täynnä hyviä arkisia asioita.

Vuoden 2018 Hämäläiseksi valittu Katleena Kortesuon lupaa kehua ja mainostaa Hämettä aina kun siihen on mahdollisuus. Onkin tärkeää, että kaupunkien ja maakuntien positiivisista ja kiinnostavista asioista puhutaan paljon ja äänekkäästi. Hyvien asioiden pitää kuitenkin olla todellisia. Ei päälle liimattuja tai keksittyjä. Niiden pitää perustua eläviin kokemuksiin hyvästä. Elinvoimaa ja vetovoimaa kasvattavatkin voimallisesti tositarinat asukkaiden ja yrittäjien hyvistä kokemuksista. Tarinat tyytyväisistä yrittäjistä, jotka ovat kokeneet, että Hattulassa kohdellaan yrityksiä tasapuolisesti ja kannustavasti. Hyvät kokemukset siitä, kuinka Janakkalan lastensuojelussa oltiin inhimillisiä ammattilaisia ja annettiin aikaa. Tarinat siitä, että viranhaltija kertoi rehellisesti, miten asiat ovat. Ei siis mitään turhia selittelyjä, kiertelyjä tai kaunisteluja. Myönteiset kokemukset siitä, että poliitikko katsoi silmiin, kuunteli, välitti ja teki kaikkensa, että yksittäisellä asukkaalla olisi hyvä arki.

Hämeenlinnan tuleva palveluverkkopäätös, joka sisältää merkittävää koulujen ja päiväkotien uudistamista, onkin kaupungin elinvoiman kannalta tuhannen taalan paikka. Me voimme sen myötä lisätä kaupungin elinvoimaa ja vetovoimaa merkittävästi. Täältä voi jatkossa kuuluu kovaa ja korkealta, ettei täällä tarvitse turhia stressata koulujen ja päiväkotien kunnosta tai tietojärjestelmien tökkimisestä. Täällä ratkaistaan ongelmia aktiivisesti ja pistetään paikat ja asiat kuntoon. Täältä voi lähteä maailmalle poikkeuksellisen tyytyväisiä nuoria, jotka somettavat ja levittävät ympäriinsä tositarinoita kaupungista, jossa perusasiat ovat kunnossa ja josta saa mahtavat eväät tulevaisuuteen. Ja nämä nuoret ovat myös niitä todennäköisiä paluumuuttajia, sitten kun sen aika tulee.

LULU RANNE

 

**********

 

 

HÄMEENLINNAN KAUPUNGINHALLITUKSESSA PERUSSUOMALAISILLA ERIÄVÄ MIELIPIDE

 

Eriävä mielipide

 

Kaupunginhallitus 18.12.2017 § 561.

Kaupunginhallituksen päätös Hämeenlinnan kaupungin kaavoituskatsauksesta.

 

Muutosesitys

 

Kaavoituskatsaukseen tehdään seuraavat muutokset ennen kuin se hyväksytään:

– Toiseksi viimeisestä kappaleesta sivulla kolme poistetaan sanat ”sekä myöhemmin asemakaavoittaa alue monipuoliseen asuin- ja yrityskäyttöön.”

 

– Poistetaan sivulta kuusi kokonaisuudessaan kohta C2 Kantasairaala.

 

– Poistetaan sivulta seitsemän kohdasta C3 sanat ”sekä Paasikiventien jatkeen toteuttamisedellytyksiä”. Korjataan otsikkoa sen mukaisesti eli poistetaan siitä Paasikiventien jatke.

 

– Poistetaan sivulta seitsemän kokonaisuudessaan kohta C5 Paasikiventien siirto.

 

Eriävän mielipiteen perusteluja

 

Päätöksen esittelytekstissä todetaan, että katsauksen hyväksyminen merkitsee samalla kaavoituspäätöstä niiden hankkeiden osalta, joista päätöstä ei vielä ole. Esittelytekstissä todetaan myös, että kaavoituskatsausta voidaan täydentää myöhemmin, mikäli kaavoituksessa ilmenee uusia kiireellisiä tarpeita.

 

Kaavoituskatsauspäätös, jonka kaupunginhallituksen teki, sisälsi Kantasairaalaan asemakaavoituksen käynnistämispäätöksen sekä Paasikiventien jatkeen ja siirron asemakaavamuutokset. Kaikki päätökset pohjautuvat epärealistisiin toiveisiin kokonaan uuden Kantasairaalan rakentamisesta Harvialantien varteen. Uutta sairaalaa varten ei ole olemassa tonttia, poikkeuslupaa taikka 0,5 miljardin rahoitusta.

 

Poikkeuslupa ja rahoitus

 

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on hakenut Sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeuslupaa Kantasairaalan rakentamiselle syksyllä 2017. Viimeisin tieto poikkeusluvasta saatiin aamupäivällä 18.12.2017, jolloin selvisi, että sairaanhoitopiiri on tehnyt virheellisen poikkeuslupahakemuksen. Poikkeuslupahakemuksessa on esitetty sairaalalle kahta sijoituspaikkaa, vaikka poikkeuslupaa kuuluu hakea vain yhdelle sijainnille. STM on pyytänyt sairaanhoitopiiriä korjaamaan hakemuksensa joulukuun 2017 loppuun mennessä. Riski sille, ettei poikkeuslupaa ollenkaan myönnetä kasvaa koko ajan sote- ja maakuntauudistusten epäselvyyksien ja taloudellisten epävarmuuksien vuoksi.

 

Kokonaan uuden sairaalan rakentamiselle Harvialantien varteen ei myöskään ole olemassa maantieteellisiä perusteita. Kolmen yliopistollisen sairaalan sekä Päijät-Hämeen keskussairaalan keskiöön ei tulla investoimaan liki 0,5 miljardia euroa. Uhkana on, että uuden sairaalan lobbaamisen myötä menetetään nykytasoiset sairaalapalvelut ja erikoissairaanhoidon palvelutuotanto siirtyy pääosin muihin maakuntiin ja yksityisten tahojen tuottamaksi. Mikäli nykyiset Ahveniston rakennukset jätetään heitteelle ja niiden korjausta, hoitoa ja ylläpitoa laiminlyödään, kasvattaa myös se osaltaan riskiä sille, että erikoissairaanhoidon palvelutuotantoa keskitetään muualle.

Sairaalan sijainti

 

Harvialantien kiinteistöjen maakaupat ovat olleet koko suunnittelun ja asiasta käydyn keskustelun ajan erittäin epätodennäköisiä. Liikennevirasto ilmoitti 1.12.2017, ettei se ole toistaiseksi myymässä tonttia. Puolustusvoimat taas on ilmoittanut, että se tarvitsee vuoden lisäaikaa selvittääkseen, millä ehdoilla se mahdollisesti voisi siirtyä Senaattikiinteistöltä vuokraamaltaan tontilta muualle.

 

Kun sairaanhoitopiiri korjaa poikkeuslupahakemusta, on sen ainoana vaihtoehtoehtona edellä todettujen tietojen pohjalta esittää sijaintipaikaksi nykyistä sairaalan tonttia Ahvenistolla. Tämän seurauksena on myös selvää, ettei kaupungin tule käyttää maankäytön resursseja valmistelemalla tai käynnistämällä sairaalan asemakaavoitusta Harvialantien varteen. Kaikki Harvialantien uuteen Kantasairaalaan liittyvät viittaukset ja kaavoitukselliset toimenpiteet tulee poistaa kaavoituskatsauksesta.

 

Maakuntauudistuksen vaikutukset sairaanhoitopiiriin

 

Maakuntien määrää tullaan todennäköisesti vielä vähentämään. Valinnanvapauslakiluonnoksesta annetut tuoreet lausunnot sekä poliittinen tilanne tukevat tätä oletusta. Tämän seurauksena sekä Kanta-Hämeen maakunta, että maakuntamme erikoissairaanhoidon palvelutuotanto ovat entistä uhatumpia. Keskussairaalan uudistusten osalta olisikin huomattavasti viisaampaa ja elinvoimaa turvaavampaa keskittyä nykyisen sairaalan kehittämiseen kuin pyrkiä saamaan Harvialantien varteen kokonaan uusi sairaala hinnalla millä hyvänsä.

 

Kanta-Hämeen keskussairaalan nykyinen sijainti Ahvenistolla mahdollistaa uudis- ja korjausrakentamista niin, että sairaala kykenee tulevaisuudessa tarjoamaan korkeatasoisia erikoissairaanhoidon palveluja. Palvelut turvattaisiin parhaiten suunnittelulla ja investoinneilla, jotka pohjautuvat realistiseen arvioon siitä, mitä tiloja ja palveluita Hämeenlinnaan tulevaisuudessa jää. Tilatarve tulee joka tapauksessa olemaan nykyistä pienempi ja erikoissairaanhoidon eri osa-alueita tullaan keskittämään valtakunnallisesti nykyistä huomattavasti enemmän.

 

Tämä eriävä mielipide on liitettävä pöytäkirjaan.

Hämeenlinnassa 18.12.2017

Lulu Ranne

*************************************************************************************

Perussuomalaiset Iitin Kausalan joulumarkkinoilla 16.12.2017 kuvasatoa

Joulumarkkinoilla oli myös joulujuoksukilpailu lapsille ja aikuisille. Juoksun järjesti paikallinen urheiluseura Iitin Pyrintö.

Lasse Koskinen

*************************************************************************************

 

 

Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari Lahdessa

 

Perussuomalaisten asettama presidenttiehdokas Laura Huhtasaari esiintyi Lahdessa. Kovasta lumisateesta ja huonosta kelistä huolimatta Lahden kaupunginkirjaston auditorioon tuli runsaasti kuulijoita. Vaikean ajokelin vuoksi Huhtasaari myöhästyi tilaisuuden alusta, mutta silti kuulijat odottivat kärsivällisesti ehdokasta ja hänen puhettaan, jota jouduttiin hieman lyhentämään säästä aiheutuneen viiveen vuoksi.

 

Puheessaan Laura Huhtasaari painotti, että jos nykyistä menoa jatketaan, niin EU onnistuu tavoitteessaan muodostaa yhtenäinen Euroopan liittovaltio, jossa Suomi on vain ikään kuin maakunta maanosassa.

 

– EU:ssa kampanjoidaan niitä eri maiden puolueita vastaan, jotka ovat liittoutumista vastaan. EU:sta on tullut pikku-DDR. Sananvapautta on rajoitettu ja vihapuheväittämiä käytetään lyömäaseena kriittisiä puolueita kohtaan, Huhtasaari sanoi.

 

– Jos ei ole sananvapautta, niin ei ole mitään Suomen itsenäisyyttäkään. Poliittinen liikkumavara EU:ssa pienenee koko ajan. Meidän on itse päätettävä, että kukaan ei kävele ylitsemme päätöksenteossa, Huhtasaari muistutti.

 

Tasa-arvoa tasa-arvoisesti

 

Laura Huhtasaari puuttui myös perhepolitiikkaan. Hän ihmetteli, kuinka päiväkodeissakin hämmennetään sitä, kuka on tyttö ja kuka poika. Perinteiset perhearvot ja terveet sukupuolirakenteet ollaan romuttamassa nykymenolla.

 

Huhtasaari totesi, että Venäjä tukee Kiinaa, koska Venäjän ystävät ovat vähäisiä lännessä. Venäjän on kuitenkin katsottava taakseen, niin ettei Kiina ole kohta Siperiassa. Venäjän viestiliikennehäirinnän eli ”trollauksen” kanssa on oltava kaiken aikaa tarkkana.

 

– USA:ssa Trump toteuttaa johdonmukaisesti vaalilupauksiaan. Hän haluaa vahvistaa USA:ta ja työpaikat lisääntyvät sen myötä kaiken aikaa.

 

Laura Huhtasaari tarkasteli myös tasa-arvokeskustelua. Hän totesi, että tasa-arvoon kuuluvat niin mies että nainen. Sukupuolettomuus ei ole tasa-arvoa.

 

– Jos ei ole sukupuolta, niin miten sitten samaan aikaan puhutaan sukupuolten tasa-arvosta? hämmästeli Huhtasaari ja sai yleisön raikuvat suosionosoitukset.

 

Turvatakuita ei saa muilta

 

Yleisökeskustelussa kysyjä otti esiin myös naisten mahdollisen asevelvollisuuden ja kysyi Laura Huhtasaaren kantaa asiaan. Huhtasaari totesi, että nykyinen järjestelmä, jossa asevelvollisuus on miehillä ja naisille se on vapaaehtoinen, on hyvä järjestelmä Suomeen.

 

– Nato ei anna mitään sadan prosentin turvatakuita. Naton 5. artikla ei ole mikään ehdoton jäsenmaiden turvaamissääntö. EU ei puolestaan anna mitään keskinäisistä turvatakuista. Meillä on oltava itsellä uskottava puolustus ja pohjoismaiden kanssa voimme tehdä yhteistyötä myös hankintojen osalta, Huhtasaari linjasi.

 

– Olemme hölmöläisiä Suomessa, jos me alamme ulottaa paperittomien terveydenhoitoa kaikkialle Suomeen. Me voisimme ottaa esimerkkiä Kanadasta, joka teki turvapaikkapäätöksen, jonka mukaan se ei ota maahan lainkaan miehiä turvapaikkahakijoiksi, Huhtasaari totesi viitaten Suomessa vaeltaviin nuoriin maahantunkeutujiin.

 

– Me olemme vaikeuksissa, jos menemme siihen, että veroparatiisilääkärit hoitavat paperittomia ohi suomalaisten terveysjonojen. Ruotsi on turvallinen maa, joten meidän ei tarvitse ottaa sieltä tänne valuvia turvapaikanhakijoita, Huhtasaari huomautti.

 

Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari totesi, että perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on tehnyt eduskunta-aloitteen, jonka mukaan lakiin pitää saada muutos, niin että vakuutusyhtiöiden lääkärit eivät saa ohittaa muita asiakkaasta annettuja lääkärinlausuntoja ja mitätöidä niitä, vaikka eivät ole edes nähneet vakuutuspotilasta.

Teksti ja kuvat:Lasse Koskinen

 

 

*************************************************************************************

 

Lahden Perussuomalaiset huolissaan TeTu-keskuksen siirtämisestä Ahtialaan

 

Lahden Ahtialassa TeTu-keskus keskelle asutusta

 

Asukkaat avasivat huolestuneina nettivetoomuksen

 

Lahden Ahtialaan, keskelle asutusta on perustettu turvapaikanhakijoiden tehostetun tuen (TeTu) palvelukeskus, jonka sijoittamisesta vastaa maahantulovirasto, ja jota hoitaa Suomen Punainen risti. Keskus siirrettiin Lahden Hennalan pakolaiskeskuksesta, kun se lakkautettiin. Keskus on tarkoitettu sellaisille maahan kutsumatta tulleille, joilla on mielenterveydellisiä ongelmia, levotonta ja tilanteisiin nähden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä. Joukossa on myös päihdeongelmaisia.

 

Siirto kohtasi heti Ahtialan asukkaiden ja monien muiden vastustusta, koska keskus sijaitsee keskellä asutusta ja koululaisten koulunkäyntireitin varrella. Ahtialan aktiiviset henkilöt avasivat internet-vetoomuksen (adressin), jossa korostetaan että perustamispäätös on tehty hätäisesti ja mahdollisia turvallisuusuhkia tarkistamatta. Allekirjoittajien mukaan puutteellinen tiedottaminen ja Ahtialan alueen asukkaiden huomiotta jättäminen asiaa valmisteltaessa on aiheuttanut asukkaissa kasvavaa turvattomuuden tunnetta.

 

Useat vanhemmat ovat kertoneet rajoittaneensa lastensa ulkoilua ilman valvontaa sekä vaihtaneensa lastensa koulumatkareittejä uusiin, joilla on huomattavaksi mainittuja liikenneriskejä. Allekirjoittajat ilmoittavat, että he eivät halua tehdä Lahdesta ja yhdestä sen lapsivaltaisimmasta kaupunginosasta, Ahtialasta, paikkaa, jonka sen asukkaat tuntevat turvattomaksi.

 

Perussuomalaiset asukkaiden tukena

 

Vetoomuksen allekirjoittaja pyytävät Lahden kaupungin päättäjiä sekä yksikön sijoituksesta vastaavia tahoja etsimään uutta sijoituspaikkaa TeTU-yksikölle sekä siihen liittyville toimistotiloille. Uutta sijoituspaikkaa etsittäessä tulee tehdä tarvittavat riskianalyysit ja turvallisuuskartoitukset, vaativat vetoomuksen allekirjoittajat.

 

Lahden Perussuomalaiset ry huolestui TeTu-keskuksen Ahtialaan siirtämisestä ja teki kaupunginvaltuustoaloitteen, jossa Lahden kaupunki ilmoittaa, ettei kyseistä keskusta sijoiteta Lahden alueelle. Aloite jäi kuitenkin vähemmistöön valtuuston käsittelyssä.

 

Lahden Perussuomalaiset ry järjesti asukastapaamisen 9.12.2017 Ahtialassa paikallisen marketin edustalla. Telttaosastolle saapui räntäsateesta huolimatta tilanteesta huolestuneita lasten vanhempia ja muita alueen asukkaita. Keskusteluissa huoli tilanteesta ja viranomaisten välinpitämättömyydestä tuli selkeästi esiin.

 

Turvallinen Ahtiala –vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa https://www.adressit.com/turvallinenahtiala Keräys jatkuu vuoden loppuun saakka.

 

Teksti ja kuvat: Lasse Koskinen

 

*************************************************************************************

LULU RANNE: Kantasairaala Harvialantien varressa Hämeenlinnan keskustan elinvoiman lisääjänä on utopistista haaveilua

 

Eriävä mielipide

 

Kaupunginhallitus 27.11.2017 § 533.

 

Kaupunginhallituksen päätös Kantasairaalan rakentamishanketta koskevasta lausunnosta, kannanotto Kantasairaalan sijainnista sekä päätös maa-alueen hankinnan edistämisestä.

 

 

Muutosesitys

 

Kaupunginhallitus

 

1 toteaa lausuntonaan, että riskienhallinnan kannalta on tärkeää, ettei uuden Kantasairaalan lopullista sijoituspaikkaa lyödä tässä vaiheessa lukkoon,

2 ottaa kantaa sairaalahanketta tukeviin kaupungin investointeihin ja palveluverkkoon vasta sen jälkeen, kun hankkeelle on myönnetty poikkeuslupa, sijoituspaikka on varmistunut ja hankkeelle on myönnetty rahoitus,

3 täydentää kohtaa kolme lauseella ”Hämeenlinnan kaupunki ei rahoita maa-alueen hankintaa eikä tee siihen liittyviä taloudellisia tai muita sitoumuksia”.

 

 

Eriävän mielipiteen perusteluja

 

Hämeenlinnan tulee sairaanhoitopiirin suurimpana kaupunkina kantaa suurinta vastuuta ja huomioida omissa ratkaisuissaan myös maakunnalliset ja valtakunnalliset taloudelliset ja toiminnalliset näkökulmat ja riskit.

 

 

Poikkeuslupa ja rahoitus

 

Ehdot sille, että uusi Kantasairaala ylipäätään voitaisiin rakentaa ovat tiukat. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää, että yli 5 miljoonan euron investoinneille haetaan poikkeuslupa Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on hakenut investoinnille poikkeuslupaa syksyllä 2017, mutta sitä ei ole toistaiseksi saatu. Vaikka poikkeuslupia onkin myönnetty useita, on nykytilanteessa hyvinkin mahdollista, ettei uudelle Kantasairaalalle lupaa myönnetä. Riski sille, ettei poikkeuslupaa myönnetä kasvaa koko ajan sote- ja maakuntauudistusten epäselvyyksien ja erityisesti taloudellisten epävarmuuksien vuoksi.

 

Uuden sairaalan rakentamiselle Hämeenlinnaan ei myöskään ole olemassa maantieteellisiä perusteita. Kolmen yliopistollisen sairaalan sekä Päijät-Hämeen keskussairaalan keskiöön ei suurella todennäköisyydellä tulla investoimaan liki 0,5 miljardia euroa. Riski sille, että kokonaan uuden sairaalan lobbaamisen myötä menetetään nykytasoiset sairaalapalvelut ja Hämeeseen jäävä erikoissairaanhoidon palvelutuotanto siirtyy pääosin yksityisten tahojen tuottamaksi, on todellinen.

 

Sairaalan suunnittelussa on myös jätetty liian vähälle huomiolle se seikka, että nykyisen sairaalakiinteistön tasearvo on noin 100 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirien kiinteistöt siirtyvät sote- ja maakuntauudistuksessa maakuntien kiinteistöyhtiöön. Uudistuksen seurauksena tyhjilleen jäävät tilat jäävät yhteiskunnan eli veronmaksajien maksettavaksi. Kanta-Hämeen keskussairaalan nykyisten kiinteistöjen myyntiarvo ei missään tilanteessa nouse 100 miljoonaan euroon.

 

Sairaalan sijainti

 

Uuden Kantasairaalan sijoittumisen osalta on edetty yhden kärjen periaatteella. Harvialantien sijoitusvaihtoehtoa on pyritty edistämään voimakkaasti ja harhaanjohtavasti myös median avulla. Harvialantien kiinteistöjen maakaupat ovat olleet kiistatta koko suunnittelun ja asiasta käydyn keskustelun ajan erittäin epätodennäköisiä. Liikennevirasto ilmoitti 1.12.2017, ettei se ole myymässä tonttia. Puolustusvoimat taas on ilmoittanut, että se tarvitsee vuoden lisäaikaa selvittääkseen, millä ehdoilla se mahdollisesti voisi siirtyä Senaattikiinteistöltä vuokraamaltaan tontilta muualle. Hämeenlinnan kaupunki on osallistunut aktiivisesti maa-kauppaneuvotteluihin.

 

Kaupunki voi myös jatkossa osallistua erilaisiin maakauppaneuvotteluihin, mutta sen ei tule rahoittaa sairaanhoitopiirin taikka muiden tahojen maa-aluehankintaa eikä myöskään tehdä maakauppoihin liittyviä taloudellisia tai muita sitoumuksia.

 

Erikoissairaanhoidon palvelut turvattaisiin parhaiten suunnittelulla ja investoinneilla, jotka pohjautuvat realistiseen arvioon siitä, mitä tiloja ja palveluita Hämeenlinnaan tulevaisuudessa jää. On selvää, että tilatarve tulee olemaan nykyistä pienempi ja erikoissairaanhoidon eri osa-alueita tullaan keskittämään valtakunnallisesti entistä enemmän. Kanta-Hämeen keskussairaalan nykyinen sijainti onneksi mahdollistaa uudis- ja korjausrakentamista niin, että sairaala kykenee tulevaisuudessa tarjoamaan korkeatasoisia erikoissairaanhoidon palveluja.

 

Kaupungin tulee lisäksi turvata ja kehittää omilla päätöksillään elinvoimaisen kaupungin perustaa eli matalan kynnyksen kevyitä ja ennaltaehkäiseviä perusterveydenhuollon lähipalveluita.

 

 

Kaupungin talous ja elinvoima

 

Kaupungin vakava taloustilanne sekä jatkuvasti kasvava korjausvelka edellyttävät, että kaupunki sitoutuu ainoastaan rakennusinvestointeihin, jotka ovat nykyisten asukkaiden kannalta välttämättömiä ja vähentävät korjausvelkaa hallitusti. Kaupungin ei tule sijoittaa hankkeisiin, joiden toteutuminen on erittäin epätodennäköistä ja kaupungin talouden kannalta riskialtista. Kantasairaalan suunnittelu perustuu epärealistisiin toiveisiin poikkeusluvan saamisesta, tonttien ostamisesta Harvialantien varrelta sekä liki 0,5 miljardin euron rahoituksesta.

 

Apulaiskaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen tausta-aineistossa on todettu mm., että Harvialantien sijoitusvaihtoehto toimisi kauppakeskus Goodmanin vastapainona ja elinvoiman lisääjänä ja olisi kaupunkirakenteen kannalta erinomainen. Kaupungin keskustan nykytilanne ja elinvoiman hiipuminen osoittavat kuitenkin, että nykyinen väestöpohja ei ole kyennyt ennalta-arvioidusti, pitämään keskustaa elinvoimaisena Goodmanin rakentamisen jälkeen. Haaveilu siitä, että Kantasairaalan sijoittaminen Harvialantien varteen lisäisi keskustan elinvoimaa ja toimisi Goodmanin vastapainona on utopistinen. Kantasairaala päinvastoin hajauttaisi entisestää asukkaiden sekä yritysten ja muiden toimijoiden sijoittumista eikä nykyinen taikka edes merkittävästi suurempi väestöpohja riittäisi Harvialantien ja Goodmanin välisen alueen elinvoimaiseksi saattamiseen. Toiveet uuden Kantasairaalan elinvoimaa merkittävästi lisäävistä vaikutuksista eivät ole realistisia. Kaupungin tuleekin keskittyä myös elinvoiman lisäämisessä nimenomaan koulujen ja päiväkotien sekä katu- ja tienverkon välttämättömiin investointeihin ja korjausvelan vähentämiseen sekä lähipalveluiden kehittämiseen.

 

Tämä eriävä mielipide on liitettävä pöytäkirjaan.

 

Hämeenlinnassa 3.12.2017

Lulu Ranne

*********************************************************************************

 

Lahden yleisötilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti verotuksesta

Perussuomalaiset toteavat korotusten leikkaavan kehitystä

Lahdessa järjestetään kerran kuussa paikallisessa ravintolassa tunnin mittainen paikallista päätöksentekoa koskeva poliittinen keskustelu, jossa on vastakkain aina kaksi eri puoluetta edustavaa kuntapäättäjää. Tilaisuudet järjestää maakuntalehti Etelä-Suomen Sanomat. Marraskuun tilaisuudessa vastakkain olivat perussuomalaisten Lahden kaupunginvaltuutettu Maarit Tuomi ja demareiden valtuutettu Sirkku Hildèn. Tilaisuuden juontaa lehden edustaja.

Tilaisuus alkaa aina kummankin parin minuutin ”syytösosuudella”. Lahden kaupunginvaltuusto nosti juuri kokouksessaan Lahden ensi vuoden tuloveroprosentin 20,25:stä 20,75:een. Korotukset tulivat myös kiinteistöveroprosentteihin. Perussuomalaisten valtuustoryhmä vastusti korotuksia, koska ne taittavat yritysten virinnyttä tuloskasvua ja nostaa etenkin vanhoissa omakotitaloissa, isoilla tonteilla asuvien asumiskuluja. Lisäksi korotukset leikkaavat kaikkien kuntalaisten ostovoimaa. Korotuksella Lahti nousi Suomen saman kokoluokan kaupunkien verotuksen kalleimpaan kärkeen, joka perussuomalaisten mielestä syö Lahden mainetta yrittämisen ja asumisen paikkakuntana.

 

Demarit muiden taskuilla

Sirkku Hildèn syytti perussuomalaisia kaiken vastustamisesta, kuten maahanmuuttoa, joka on aina puolueen ”agendalla” (esityslistalla) valtakunnallisesti ja paikallisesti. Lisäksi hänen mukaansa perussuomalaiset vastustavat kulttuuria ja talouden tasapainottamista. Hän väitti lisäksi kannanottonaan, ettei kehittäminen, edistäminen ja uudenlainen asioiden hyväksyminen sekä myönteinen suvaitsevaisuus kuulu perussuomalaisten politiikkaan.

Maarit Tuomi puolestaan totesi, että sosiaalidemokraattien pääasiallinen lääke talouden tasapainottamiseen tuntuu löytyvän vuodesta toiseen aina samasta lääkityksestä, eli verojen korotuksista. Demareiden vaalipuheissa pidetään pienituloisten lapsiperheiden ja eläkeläisten puolia, mutta he ovat kuitenkin valmiita tekemään korotuksia esimerkiksi juuri kiinteistöveroihin, joka eniten kohdistuu juuri näihin ryhmiin. Tuomi totesi, että demarit pyrkivät työntämään kätensä yhä syvemmälle palkansaajien ja yrittäjien taskuihin.

– Keskituloiset eivät saa hyvityksiä ja kevennyksiä verotukseensa, joten he kärsivät esimerkiksi omakotiasumisessaan verojen korotuksissa. Se on kohtuutonta lapsiperheille, Tuomi totesi.

 

Turhia investointeja

Sirkku Hildèn sanoi hieman epäröivään äänensävyyn, että Lahden kaupunginvaltuusto ”pyrkii” alentamaan korotettua verotusta nykyisen kaupunginvaltuustokauden lopussa. Tästä alentamisesta valtuusto ei tehnyt mitään päätöstä, vaan se leijuu toivomuslistalla, ilman mitään sitoumuksia.

Maarit Tuomi totesi, että Lahdessa on tehty suuria, turhia investointeja, kuten muutama vuosi sitten valmistunut kauppatorin alle rakennettu kaksikerroksinen pysäköintihalli, joka maksoi oheiskuluineen yli 20 miljoonaa euroa ja linja-autoasema siirrettiin rautatieaseman yhteyteen ahtaaseen paikkaan ja tästä maksettiin 18 miljoonaa. Kumpaankin käytettiin lainarahaa.

Sirkku Hildèn sanoi torin pysäköintihallin elvyttäneen Lahden keskustaa, mikä nosti naurunremakan yleisössä, koska hallin rakentamisen aikana asiakasliikenne keskustassa vaikeutui niin paljon, että liikkeitä tyhjeni ja on tyhjänä edelleen.

 

Vähennyksiä ei toteutettu

Sirkku Hildèn syytti perussuomalaisia siitä, että Lahden kuntaverojen korotuksen vastapainoksi perussuomalaiset eivät vastaavasti esittäneet, mistä kuluja pitäisi sitten leikata. Maarit Tuomi vastasi, että niitä kyllä esitettiin, mutta työnjako on se, että kuntapäättäjät tekevät päätökset ja linjaukset ja sen jälkeen palkatut viranhaltijat toteuttavat päätökset. Lisäksi Tuomi totesi, että jo aiemmin sovittuja menovähennyksiä ei ole toteutettu, tai edellisenä vuotena niin on tehty ja seuraavana vuonna ne on taas korotettu entiseen tasoon.

Maarit Tuomi otti esimerkkinä esille Lahden kaupunginorkesterin, eli markkinointinimeltään Sinfonia Lahden. Sen hallinnossa on 10 henkilöä töissä ja orkesterissa on 63 soittajaa. Orkesteri on ollut soittomatkoilla muun muassa Etelä-Koreassa ja Japanissa. Perussuomalaiset ovat esittäneet, että kallis orkesteri korvataan pienemmällä kamariorkesterilla, joka tulee huomattavasti halvemmaksi, mutta täyttää silti hyvin odotukset. Lahden perussuomalaiset ovat käyttäneet esimerkkinä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria, joka esiintyy hyvin usein YLE:n radiokanavalla.

 

Sata miljoonaa vuodessa

Lahdessa on menossa valtakunnalliseen tapaan koulujen ja päiväkotien kosteus- ja homevaurioiden peruskorjausaalto. Lahti kykenee kattamaan omalla rahalla 60 miljoonan euron verran investointeja vuodessa, mutta kolmen seuraavan vuoden osalta ne kustannukset ovat noin 100 miljoonaa vuodessa, joten kaupunki velkaantuu tasaiseen tahtiin ja velkamäärän alentamiseen kaupunki pääsee näillä näkymin vasta vuoden 2023 paikkeilla.

Lahden tilaisuudessa paikalla ollut perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Viitanen ihmetteli, kuinka Lahteen viime vuoden alussa liittyneessä Nastolassa puretaan yksi koulu ja muutetaan monitoimitalokouluksi noin 23 miljoonalla, vaikka Nastolassa on tyhjää ja peruskorjattua koulutilaa tyhjillään. Lisäksi tyhjiä tiloja voitaisiin peruskorjata lisää uutta koulua halvemmalla hinnalla.

 

Yleisö otti myös osaa tämän tilaisuuden keskusteluun. Yleisön puheenvuoroissa muun muassa ihmeteltiin, miksi vasemmisto turvautuu aina veronkorotuksiin, eikä puutu kuntarakenteisiin, joita uudistamalla ja työtapoja nykyaikaistamalla saataisiin syntymään säästöjä veronkorotusten sijaan.

P & P –yleisökeskustelu käytiin 16. marraskuuta 2017 Lahdessa, paikallisen ravintolan alkuillan ohjelmana. Seuraava tilaisuus on joulukuun puolivälissä.

Lasse Koskinen

 

Lahden Perussuomalaiset ry AJANKOHTAISKANNANOTTO

Lahti 25.10.2017

 

Lahden Perussuomalaiset ry:n kokouskannanotto 25.10.2017 klo 18.00. Julkaisuvapaa.

Lahden Perussuomalaiset torjuvat verojen korotukset

Lahden Perussuomalaiset ry torjuu Lahden ensi vuoden kuntaverojen veronkorotusehdotukset. Perussuomalaiset toteavat, että korotukset leikkaisivat ensi vuoden kasvuodotukset ja ostovoimaa niin että kaupunki jatkaa taloudellista sukeltamistaan menossa olevasta nousukaudesta huolimatta. Etenkin kiinteistöveron korotuksella olisi tuhoisat vaikutukset sekä yritysten että yksityisten henkilöiden toiminnalle ja vähentää muuttoinnostusta Lahteen.

Lahden kaupungin on jatkettava tarmokkaasti rakenteellisia uudistuksiaan, jolla hallinnon kuluja vähennetään ja toiminnallisuutta lisätään. Investointien painopiste tulee olla kiinteistöjen peruskorjauksen loppuun saattamisessa ja muita laajempia investointeja on vältettävä lähivuosien aikana.

Kaupunginjohtajamallista aloitettava neuvottelut

Perussuomalaiset painottavat, että Lahden kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien on aloitettava kiireiset yhteisneuvottelut siitä, jatketaanko kaupungissa kaupunginjohtajamallilla vai siirrytäänkö pormestarivetoiseen johtamismalliin ja miten ylin johtaminen järjestetään mahdollisen siirtymäajan kuluessa. Alustavasti neuvotteluyhteydestä on jo sovittu.

Tunnin pituinen vapaa pysäköinti keskustaan

Lahden Perussuomalaiset ry kannattaa Lahden kaupungin keskustassa tunnin pituista vapaata pysäköintiaikaa, jotta turvataan kaupungin elinvoimaisuutta ja keskustan liikkeiden ja palveluiden jatkuvuutta. Kauppatorin alla olevan pysäköintihallin valmistuminen ei sysännyt keskustan liike-elämää uuteen kasvuun, kuten oli odotettavissa. Kadun varsien pysäköintihintojen korotukset ja Aleksanterinkadun yksisuuntaistaminen lisäsivät omalta osaltaan keskustan liiketilojen tyhjentymistä. Tähän kaupunkikeskustan alikierteeseen on saatava muutos.

Kotipalvelun henkilöstömäärä kysynnän mukaiseksi

Lahden Perussuomalaiset ry vaatii, että kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstön määrä on saatettava tasolle, joka vastaa palvelukysyntää. Lahden on valvottava Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän suurimpana osakkaana etuaan niin että ikäihmisten kotona hoitaminen voidaan turvata. Nykyistä hoivamallia on yritetty viedä eteenpäin alimitoitetulla henkilöstöllä, jolloin henkilöstön uupumus johtaa sairaslomiin ja aiheuttaa ylimääräisiä vuorojärjestelykuluja ja siihen liittyvää työpainetta.

**************************

 

 

 

 

LULU RANNE: Vaihtoehtobudjetti ilman lehmänkauppoja

 

Budjettivalmistelu, jonka pohjalta verorahoja ensi vuonna käytetään, on parhaillaan käynnissä joka kunnassa. Päättäjien tulee erityisesti nyt muistaa, että heidän tärkein tehtävänsä on ajaa asukkaiden etua. Kuntien toiminnan ja yhteisten rahojen käytön tulee olla moitteetonta ja avointa. Budjetteihin ei saa leipoa sisään vastuuttomuuksia, lehmänkauppoja tai salaisuuksia vaan niiden pitää olla mahdollisimman ymmärrettäviä, tietoon pohjautuvia ja avoimia. Asukkaiden edun mukaisia ja tulevaisuutta rakentavia.

 

Korruptiobudjetit romukoppaan

 

Suomi on pitkään kuulunut maailman vähiten korruptoituneihin maihin, mutta tilanne on heikkenemässä. Suomalaiset poliitikot ja virkamiehet käyttävät valtaansa yllättävän usein väärin. Ongelmat liittyvät yleensä isoihin rahoihin, maankäyttöön, rakentamiseen sekä julkisiin yhtiöihin, joissa rahankäyttö on veronmaksajilta piilossa. Hankinnoissa on joka rintamalla parantamisen varaa, sillä ostoissa myös hutiloidaan ja joitain tahoja suositaan.

 

Riski sille, että omat ja yhteiset eurot ja edut menevät sekaisin kasvaa vakiintuneessa ja tutussa päättäjäporukassa. Pahimmillaan käy niin, että virkamiehet ja poliitikot, jotka yrittävät puuttua taloudenpidon epäkohtiin ja tuovat niitä julki, joutuvat ajojahdin kohteeksi. Näin on käynyt mm. Kittilässä ja Hämeenlinnassa. Budjetin sisältö voi joko estää tai mahdollistaa väärinkäytöksiä sekä vastuutonta verorahojen käyttöä, kehittämistä ja investointeja.

 

Tulevaisuuden budjettia rakentamaan

 

 

Kunnissa pitää keskittyä ratkaisemaan ongelmia niin, että asukkaat voivat keskittyä omaan arkeensa. Hämeen kuntien suurimmat ongelmat ovat talous ja asukasluvun alamäki. Budjettiluonnoksissa on kuitenkin harvoin nähtävissä esityksiä, joiden myötä talous todella kohenisi. Satunnaiset erät ja onnenkantamoiset pelastavatkin usein kuntataloutta. Eivät siis suinkaan kuntien omat päätökset.

 

Budjeteissa tulee keskittyä tulevaisuuteen, avoimuuteen ja vastuullisuuteen. Toki joudutaan myös korjailemaan tuhoja, joita poliittiset enemmistöt ovat vastuuttomilla päätöksillään saaneet aikaiseksi. Tuottamattomat investoinnit virhelaskelmineen sekä lomautukset ovat tyypillisiä esimerkkejä epätoivoisesta taloudenpidosta.

 

Vahvistetaan perustaa

 

Tulevaisuuden kunnissa lasten kasvu-, kehitys- ja opetusympäristöt ovat niitä kohtia, joissa kuntapäättäjät voivat ensimmäiseksi vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Matalan kynnyksen perhepalveluita onkin tuotava lähemmäs perheitä niin, että apua saa ja voi hakea helposti ja leimautumatta. Pienten lasten turvallinen ja rauhallinen hoito- ja kasvuympäristö on turvattava. Ryhmäkokoja ei tule kasvattaa. Esitämmekin, että Hämeenlinnan jokaiselle neljälle varhaiskasvatusalueelle lisätään perhetyöntekijöitä ja ryhmäavustajia. Lisäksi esitämme lisämäärärahaa oman henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi.

 

Esitämme, että palveluverkkoa kehitetään päteviin laskelmiin ja arviointeihin perustuen. Lähipalveluita turvataan ja tavoitteeksi otetaan Suomen turvallisin ja terveellisin koulu- ja varhaiskasvatusverkosto.

 

 

Karsitaan turhaa ja tuottamatonta

 

Esitämme, että kaupungin ulkoisista ostoista säästetään vähintään 5M€.

Uusia ”elinvoimainvestointeja” ei pidä toteuttaa ennen kuin koulut ja päiväkodit on pistetty kuntoon ja talous on tasapainossa.

 

Esitämme, että kaupungin yhtiörakenneuudistusta viedään rivakasti eteenpäin, yhtiöitä ajetaan alas, siirretään kaupungin omaksi toiminnaksi tai niiden tukemista leikataan. Ainakin Eteläranta Oy ja Pysäköinti Oy ajetaan alas 2018. Pysäköinti siirretään kaupungin taseeseen. Linnan Kehitys Oy ei ole tuottanut haluttua tulosta, vaikka sitä on tuettu runsain verorahoin jo vuosia. Esitämme, että yhtiön rahoitusta leikataan merkittävästi ja supistettu toiminta siirretään pikku hiljaa kaupungin organisaatioon.

 

Esityksemme sisältää vähintäänkin 7M€ säästöt ja 1,3M€ lisärahan, joilla rakennetaan tulevaisuutta.

 

Kannustamme kaikkia kuntia pistämään koulunsa ja päiväkotinsa kuntoon, säästämään ulkoisten palveluiden ostoista, kehittämään omaa palvelutuotantoa ja henkilöstöä sekä satsaamaan lapsiin ja nuoriin.

 

Jokaisen päättäjän tulee myös muistaa, että se joka ummistaa silmänsä eikä edes yritä puuttua epäkohtiin on aivan yhtä suuressa vastuussa lopputuloksesta kuin se, joka ohjaa aktiivisesti kunnan taloutta päin seinää.

 

 

Lulu Ranne

kaupunginvaltuutettu

Hämeenlinna

————————————————————————————————————————————————

Lahden Perussuomalaiset ry VALTUUSTOKYSYMYS

Lahti 7.11.2016

 

Lahden kaupunginhallitus

Opettajien työrauhasta ja työturvallisuudesta huolehtiminen Lahdessa

Kaupungin työantajavelvoitteen täyttäminen peruskoulutusympäristössä

Lahti herätti äskettäin huomiota yhdessä peruskoulussa tapahtuneen opetuksen häiriötilanteen vuoksi, jossa oli osapuolina opettaja ja osa luokan oppilaista. Myös koko maassamme käydään eri tavoin keskustelua koulujen työrauhasta ja opettajien työturvallisuuden ja työilmapiirin turvaamisesta.

 

Tämän vuoksi kysymme Lahden kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 10. §:n mukaisesti:

  1. Millä tavoin Lahden kaupunki työnantajana turvaa palveluksessaan olevien, jatkuvassa työsuhteessa ja määräaikaisina toimivien opetustyötä tekevien työturvallisuuden niin että opettajat eivät joudu työssään oppilaan tai oppilasryhmien kiusaamiksi tai häiriköinnin kohteiksi?
  2. Millä tavoin Lahti työantajana ennaltaehkäisee oppimistilanteissa syntyviä häiriöitä ja näin turvaa opettajilleen työrauhan ja tätä kautta kaikille oppilaille tasapuolisen opetuksen.
  3. Millä tavoin Lahti työantajana pyrkii ennaltaehkäisemään opettajien joutumisen kiusaamisen kohteeksi ja miten kouluissa tunnistetaan ja tunnustetaan opettajiin kohdistuva kiusaaminen?
  4. Millä tavoin Lahti työnantajana velvoittaa oppilaiden vanhempia ja huoltajia omalta osaltaan ylläpitämään koulun opetustyön ilmapiiriä vanhempien omalla kasvatuspanoksella niin että kasvatustyö voi onnistua yhdessä vanhempien ja koulun yhteisvoimin?
  5. Millä tavoin Lahti työnantajana tunnistaa häiriötä aiheuttavat oppilaat ja mitä ylipäätään tehdään häiriöoppilaiden häiriköinnin lopettamiseksi, jotta tarvittava työrauha ja oppimistulokset voidaan taata perusopetustyössä?

Odotamme vastauksia säädetyssä ajassa.

10 §: Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään kuuden (6) viikon kuluttua kysymyksen saapumisesta, tai ilmoitettava syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa.

Terveisin

LAHDEN PERUSSUOMALAISET RY

Valtuustoryhmä

 

——————————————————————————————————————————————–

 

Itsekkyys – tervettä itsesuojelua?

Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden tulva yllätti Euroopan kuin se kuuluisa talvi autoilijat. Emme olleet varoituksista huolimatta varautuneet lainsäädäntötoimin. Euroopassa osa maista huutaa solidaarisuuden ja taakanjaon perään, osa sulkee rajojaan. Suomi on mukana kilpailussa, jossa on tavoite olla mahdollisimman vähän vetovoimainen. Euroopan Komissio on myöntänyt, että Euroopan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan rakenteissa on merkittäviä heikkouksia ja esittänyt jäsenmaille lainsäädäntöehdotuksia turvapaikkajärjestelmän tehostamiseksi.

Niitä käsiteltiin eduskunnan valiokunnissa. Vihdoinkin Suomen kannaksi kirjattiin useita kriittisiä näkökulmia – Perussuomalaisten ansiosta. Valtioneuvosto mm. suhtautuu varauksellisesti esityksiin, joilla pyrittäisiin luomaan pysyviä, jäsenvaltioita sitovia turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen järjestelyjä. Ehdottoman tärkeää on jatkossakin voida kansallisesti päättää uudelleen sijoitettavien henkilöiden määristä. Turvapaikkajärjestelmän uudistamisen tavoitteena tulee olla perusteettomien turvapaikkahakemusten väheneminen ja että menettelyt sekä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maasta poistaminen tehostuu. Kehitettäessä Dublin-järjestelmää jäsenmailla pitää olla velvoitteita ja kannustimia hallita maahantulijoiden virtaa – siirtämättä painetta muille jäsenmaille.

Täysin kestämätön oli myös Komission ehdotus laajentaa perheenjäsenen määritelmää. Ehdotuksen mukaan siihen lisättäisiin perhesuhteet, jotka olisi muodostettu lähtömaasta poistumisen jälkeen, mutta ennen jäsenvaltioon saapumista. Suomen kannaksi linjattiin kielteinen suhtautuminen perheenjäsenen määritelmän laajentamiseen. On täysin selvää, että sillä olisi ollut kustannuksia lisäävä vaikutus. Niin ikään Suomen kantaan kirjattiin kielteinen suhtautuminen komission ehdotukseen laajentaa hakijan oikeutta saada ilmaista oikeusapua koskemaan koko turvapaikkaprosessia.

Maailma on muuttunut pysyvästi, eikä aika entinen enää palaa. Eurooppa on kulkenut kriisistä toiseen. Turvapaikanhakija-kriisi kytee yhä ja nyt kansainvälinen lehdistö spekuloi Italian pankkien tilanteesta. Esiin on nostettu myös EVM:n eli Euroopan pysyvän vakausmekanismin käyttö Italian pankkien auttamiseksi. Vuonna 2012 silloinen valtionvarainministeri Jutta Urpilainen (SDP) betonoi Suomen EVM-sopimukseen ja sen lainsäädäntöön. Perussuomalaiset vastustivat järjestelmällisesti eduskunnan valiokunnissa sopimuksen hyväksymistä. Eduskunnan täysistunnossa 21.6.2012 Perussuomalaiset äänestivät sopimuksen hyväksymistä vastaan. Se valitettavasti hyväksyttiin äänin 104-71. Suomi maksoi EVM:ään tuolloin 1,44 mrd €. Jos euroalueen vakaus olisi nyt vaakalaudalla ja EVM:ää päätettäisiin lisäpääomittaa, Suomi ei voi muuta kuin vikistä ja maksaa. Pahimmillaan tuo sopimus voi maksaa suomalaisille jopa n. 12 mrd €. Ei naurata.

Suomi viettää ensi vuonna 100-vuotisjuhlia. Jotta voimme tulevaisuudessakin juhlia itsenäistä Suomea, meidän on uskallettava olla terveellä tavalla itsekkäitä.

Anne Louhelainen

kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.