Jari Ronkainen pohtii Nato-jäsenyyttä: ”Nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu”
Aiemmin Nato-jäsenyyteen kriittisesti suhtautunut puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen pohtii kotisivuillaan omaa muuttunutta Nato-kantaansa ja avaa syitä siihen, miksi hän pitää jäsenyyttä nykyisessä muuttuneessa turvallisuustilanteessa järkevänä ratkaisuna.
– Aiempaa kritiikkiäni on ohjannut Suomen virallinen doktriini liittoutumattomuudesta ja yleisellä asevelvollisuudella muodostetuista uskottavista puolustusvoimista. Lisäksi vastahakoisuuttani selitti myös uhkakuva siitä, että joutuisimme lähettämään sotilaitamme taisteluun jonkin toisen maan puolesta. Myöskään sotilaallista uhkaa ei ollut näköpiirissä, ja ympäri Eurooppaa ihailtu armeijamme muodosti oletettavasti riittävän pelotteen, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kirjoittaa.
Kaikki muuttui yhdessä yössä
Koko maailman turvallisuustilanne muuttui kuitenkin yhdessä yössä Venäjän palattua perinteisen sotilaallisen voiman käyttöön hyökkäämällä Ukrainaan. Tämä sai Ronkaisen ajattelemaan, voisiko sama uhka kohdata myös Suomea tulevaisuudessa. Suomi pärjäisi todennäköisesti Ukrainan lailla puolustussodassa, mutta tulisi väistämättä tarvitsemaan apua lännestä. Materiaaliapua Suomi todennäköisesti saisikin, mutta joukot pysyisivät poissa – aivan kuten Ukrainassa.
– Nato (North Atlantic Treaty Organization) eli Pohjois-Atlantin puolustusliitto on nimensä mukaisesti puolustusta varten, vaikka se Suomessa useasti kääntyykin sotilasliitoksi. Sen tehtävä on taata sopimusvaltioiden vapaus viime kädessä sotilaallisen puolustuksen kautta. Tähän mennessä yhteenkään Nato-maahan ei ole tehty valtiollista hyökkäystä. Tämä jo kertoo sen, että pelotevaikutus on olemassa, Ronkainen toteaa.
Minkä hinnan voi laittaa vapaudelle?
Toinen Ronkaista huolestuttanut asia on ollut Nato-jäsenyyden hintalappu. Jäsenmaat ovat sitoutuneet käyttämään 2 prosenttia bkt:sta kansallisiin puolustusmenoihinsa. Vain muutamat maat ovat saavuttaneet tavoitteen, mutta Suomella tuo raja ylittyisi. Nato-laskentamallissa puolustusmenoihin lasketaan näet paitsi puolustusministeriön menot myös osa sisäministeriön menoista, kuten Rajavartiolaitos ja kansainvälinen kriisinhallinta.
– Jatkossa puolustusmenojen pysyvä taso nousisi n. 1 miljardilla eurolla, mutta tuo panostus tulisi tehdä joka tapauksessa, olimme Natossa tai emme. Itse jäsenmaksun osuus on nimellinen n. 1 prosentti Suomen puolustusbudjetista eli n. 55 miljoonaa euroa.
– Loppujen lopuksi minkä hinnan voi laittaa ihmishengille ja vapaudelle? Mikään ei anna meille 100-prosenttista turvatakuuta, ja tarvitsemme edelleen oman yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvat Puolustusvoimat, joita siivittää korkea maanpuolustustahto. Itse kuitenkin nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu. Minun ainoa tahtotilani on taata turvallinen Suomi lapsillemme ja lapsenlapsillemme, Ronkainen perustelee.