VILKASTA JOUKKOLIIKENNEKESKUSTELUA LAHDEN PERUSSUOMALAISTEN TUPAILLASSA
TUPAILTA. Lahden Perussuomalaiset ry ja sen kaupunginvaltuustoryhmä järjestivät tupaillan kaupungin keskustassa, Mariankadun Sinuhe-kahvilassa. Keskustelun aiheina olivat kaupungin joukkoliikenne ja liikennöintiratkaisut.
Illan tarkoituksena oli saada yleisöltä ajatuksia ja kysymyksiä niistä asioista ja ongelmista, joita he ovat liikenteen osalta kohdanneet. Lahden perussuomalaiset pyrkivät saamiensa toiveiden osalta saamaan näihin asioihin korjausta tai tekemään niihin liittyviä päätöksiä. Paikalla oli vastaamassa ja kuuntelemassa Lahden perussuomalaisten kaupunginvaltuutettuja ja lautakuntien jäseniä.
Asioista syntyi erittäin vilkas yleisökeskustelu. Esillä olivat erilaiset julkisen linja-autoliikenteen reititykseen liittyvät asiat ja kohennettavat yksityiskohdat. Tupaillan yleisön joukossa oli kolme joukkoliikenteen asiantuntijakuljettajaa, joiden puheenvuorot olivat erinomainen lisä illan antiin.
Lahden ja ympäristökuntien linjastoa uudistettiin kesän 2019 alussa. Tällöin säästösyistä vähennettiin joillakin linjoilla viikonlopun hiljaisten tuntien liikennettä tai joillakin linjoilla poistettiin liikennöinti kokonaan sunnuntain osalta. Tämä on nostanut tunteita Lahdessa ja niihin on saatu pikakorjauksia aikaan muun muassa perussuomalaisten toimin.
Esillä olivat vahvasti myös erilaiset vammaispalveluun liittyvät kuljetuskysymykset. Tämä asia on myös ollut keskustelun aiheena Lahdessa muutamia vuosia, kun kaupunkiin perustettiin vammaispalveluiden kuljetusten tilauskeskus ja se ei kaikilta osin ole ollut asiakkaiden osalta toimiva järjestelmä. Tupaillassa toivottiin edelleen lisää vapaata taksitoimintaa vammaiskuljetuksia hoitamaan.
Illan toisena aineena olivat erilaiset katu- ja tieverkostoon liittyvät ratkaisut ja epäkohdat. Lahden keskustassa on tehty viime vuosina useita muutoksia. Pääkatu Aleksanterinkatu on kavennettu pääosin yksisuuntaiseksi joukkoliikenteen kaduksi, jossa yksityisautoilu on edelleen sallittu. Kadun kaventaminen ja yksisuuntaistaminen on tuonut muutoksia keskustan liikenteeseen. Viikonloppuisin se on aiheuttanut muun muassa ammattikuljettajia harmittavia ruuhkia.
Lisäksi uudet kiertoliittymäratkaisut ovat ihmetyttäneet kuntalaisia Lahdessa. Osa niistä on niin kapeita, että raskaan liikenteen läpiajo niistä on hankalaa, jos raskaan liikenteen ajoneuvot joutuvat tilaussyistään liikkumaan näillä katualueilla. Pitkät linja-autot ovat myös vaikeuksissa näissä kohteissa.
Lahden kaupunki pyrkii edistämään pyöräilyliikennettä. Pyöräilyaiheesta keskusteltiin myös tupaillassa. Erityistä ihmetystä herätti eteläiseen Lahteen tehtävä ”älypyörätie”, jossa EU-tukiprojektin voimalla pyritään nykyaikaisen viestitekniikan avulla avustamaan pyöräilijöiden liikkumista. Tupaillan yleisö ihmetteli, eikö näitä kokeilumiljoonia olisi voitu ohjata muuhun liikennöinnin kehittämiseen.
Lahden Perussuomalaiset ry ja sen kaupunginvaltuustoryhmä tulevat jatkamaan tupailtoja eri aiheiden ympärillä myös jatkossa. Kokemukset liikenne- ja liikenneratkaisuillasta olivat erittäin myönteiset. Tupailtojen osalta merkittävää on niiden vieminen keskeisille paikoille, kuten kahviloihin ja vastaaviin, jonne yleisö on kiinnostunut saapumaan.
Teksti ja kuva: Lasse Koskinen
****************************
LULU RANNE: ÄITIYS ON IHANA ETUOIKEUS
Suomi on toistaiseksi yksi maailman parhaista maista synnyttää, hoitaa, kasvattaa ja kouluttaa lapsia. Suomalaiset nuoret kuitenkin empivät perheen perustamista. Elämä tuntuu täydeltä ilman lapsia ja vapaata nuoruutta halutaan elää aikaisempaa pidempään. Kun perheestä alkaa haaveilla, alkavat taloudellinen tilanne, vaikeus yhdistää työ- ja perhe-elämä sekä tukiverkostojen puuttuminen huolestuttaa. Lapsiperheitä myös syyllistetään kaameina kuluttavina, ympäristöä tuhoavina yksikköinä. Lapsen hankkiminen määritellään ilmastonvastaiseksi teoksi. Työelämässä taas nuorten naisten syrjintä voi edelleen rajoittaa lasten määrää ja lykätä perheenperustamista. Lisäksi käydään entistä enemmän julkista keskustelua, joka pistää epäilemään äitiyttä, vanhemmuutta ja perhearkea. Ja sitten kauhistellaan ja ihmetellään, kun perheitä ei haluta perustaa.
Suomessa kannattaa synnyttää
Aniharva synnytys on ruusuilla tanssimista ja täysin ennakoitavissa. Synnytyksiin liittyy aina riskejä ja ne kasvavat synnyttäjien keski-iän noustessa. Synnyttämistä ja vauvavuosia ei kuitenkaan pidä demonisoida. Niistä kannattaisi sen sijaan keskustella vauva-vajeisessa Suomessa nykyistä laajemmin, faktapohjaisemmin ja kannustavammin. Keskustelulla voi myös lisätä turvallisuudentunnetta ja vakuuttaa äidiksi haluavia siitä, että Suomi todellakin on se maa, jossa vauvoja on hyvä synnyttää. Suomessa sattuu esim. parin muun maan ohella vähiten äitiyskuolemia maailmassa (World Health Statistics 2018) ja meillä on maailman kolmanneksi pienin alle vuoden ikäisten kuolleisuus (YK,SDG Indicators). Suomi on myös se maa, jossa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta.
Ei pelotella vaan tarjotaan tietoa ja tukea
Monella naisella on kuitenkin raskas synnytys- tai keskenmenohistoria. Tapahtumia, jotka jäävät ahdistaviksi tunteiksi ja voivat siirtyy sukupolvelta toiselle. Onkin ratkaisevaa, että heillä on hyvä turvaverkosto sekä osaavaa ja empaattista tukea tarjolla. Näin ei kuitenkaan aina ole ja silloin voi viimeinen hätähuuto olla julkisuus. Tuore #minämyössynnyttäjänä -kampanja, joka levittää surullisia ja traagisiakin synnytyskokemuksia on huolestuttava esimerkki tästä. Negatiivinen, julkinen keskustelu vaikeista synnytyskokemuksista voi kääntyä itseään vastaan. Kauhutarinat ruokkivat usein toisiaan ja voivat jopa lopettaa vauvahaaveilut kokonaan. Toki julkinen keskustelu herättää myös hoitohenkilökuntaa parantamaan ja kehittämään toimintatapojaan. Eikö kuitenkin löytyisi parempia tapoja epäkohtien poistamiselle ja synnytyskokemusten parantamiselle ? Synnytysyksiköissä esim. kehitetään jatkuvasti toimintaa eri tavoin ja synnyttäjillä ja heidän perheillään voi olla niissä suuri rooli. On myös muistettava, että suurin osa synnytyskokemuksista on tutkimusten mukaan jo nyt erittäin hyviä.
Houkuttelisiko raha äidiksi?
Tuskin. Tärkeämpää on kehittää työelämää joustamaan perhetilanteiden mukaan ja lisätä yleisesti perhepositiivisuutta. Perheiden tulee jatkossakin saada itse päättää lasten hoitovaihtoehdoista. Perhevapaista johtuvaa eroa naisten ja miesten tulevissa eläkkeissä tulee kuitenkin tasoittaa esim. jakamalla vanhempien eläkekertymät tasaisesti kotonaolovuosilta. Vauvakustannukset tulee niin ikään jakaa tasapuolisesti vanhempien työnantajien kesken. Perheen perustamiseen voidaan myös kannustaa verohelpotuksin, jotka kohdistetaan pieni- ja keskituloisille perheille niin, että ansiotulovero on sitä alhaisempi, mitä enemmän perheessä on lapsia.
Äitiys ei ole itsestäänselvyys, jonka voi valita, kun sen haluaa. Äitiys on lahja täynnä vauvantuoksun mukanaan tuomia velvollisuuksia, joita kannattaa arvostaa. Se, että saa synnyttää ja perustaa perheen Suomessa on suuri etuoikeus ja ikimuistoinen tapahtuma.
Hyvää äitienpäivää kaikille!
LULU RANNE
kansanedustaja (ps.)
Hämeenlinna
***************
LULU RANNE: Eriävä mielipide / Kanta-Hämeen maakuntahallitus 8.10.2018
- 152 Maakuntahallituksen päätös Kanta-Hämeen väestösuunnitteen käyttämisestä maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana sekä maakuntaa koskevan muun suunnittelun lähtöaineistona.
Muutosesitys
Päätösehdotusta muutetaan seuraavasti (muutokset lihavoituna):
– maakuntahallitus hyväksyy Kanta-Hämeen väestösuunnitteen käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana ja maakuntaa koskevan muun suunnittelun lähtöaineistona seuraavin muutoksin
– Kanta-Hämeen väestösuunnitteena 2040 pidetään nykyistä väkilukua eli n. 171 800 asukasta
– Hämeenlinnan seudun väestösuunnitteena pidetään 96 000 asukasta
– Riihimäen seudun väestösuunnitteena pidetään 46 400 asukasta
– Forssan seudun väestösuunnitteena pidetään 29 400 asukasta
– Väestösuunnitteen toimenpiteet, kohta 3 muutetaan seuraavaksi:
– Maahanmuuton valtakunnalliseen lisääntymiseen liittyvät toimenpiteet:
Kanta-Hämeessä ulkomaalaistaustaisen väestön osuus (4,1%) on selvästi alhaisempi kuin maassa keskimäärin (7%) vuonna 2017. Maahanmuuton kasvupaine maakunnassa on todennäköistä ja tulee osaltaan muuttamaan väestökehitystä. Maahanmuuttoa lisäämällä voidaan muuttaa väestön ikärakennetta, mutta nykyisen kaltaisella maahanmuutolla ei kohenneta taloudellista huoltosuhdetta (työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa työssäkäyvien määrään). Toimenpiteet tuleekin suunnata taloudellisen huoltosuhteen parantamiseen mm. maakuntaan pysyvästi jääneiden maahanmuuttajien työllisyyttä parantamalla sekä työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksia hyödyntämällä. Väkiluvun kasvattaminen maahanmuutolla ei kohenna maakuntamme elinvoimaa.
Eriävän mielipiteen perusteluja
Kanta-Hämeen maakuntakaavan sekä muun suunnittelun ja kehittämisen pohjana olevan väestösuunnitteen ja siinä esitettyjen toimenpiteiden on tuettava maakunnan elinvoiman kasvattamista. Väestösuunnitteen on myös oltava nykytietojen ja tilastojen perusteella realistinen.
Kanta-Hämeen väkiluku on tällä hetkellä noin 171 800. Maakunnan tavoitteen tulee olla nykyisessä väkiluvussa pysyminen, joka on jo sinällään vaativa tavoite (vrt. Väestösuunnitteessa 2018-2040 esitetyt väestöennusteet sekä tilastokeskuksen valtakunnalliset väestön kehittymiseen liittyvät tilastot).
Maakunnan haasteena ei kuitenkaan ole heikkenevä väestöllinen huoltosuhde, vaan heikkenevä taloudellinen huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa työssäkäyvien määrään. Kanta-Hämeen alueella ainoastaan Riihimäen seutukunnan taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2017 maan keskiarvoa parempi (Tilastokeskuksen tilasto taloudellisesta huoltosuhteesta 1987-2017).
Kanta-Hämeessä pyritään jatkuvasti kohentamaan taloudellista huoltosuhdetta lukuisilla toimenpiteillä. Tämän vuoksi on keskeistä, että kaikki maakunnan kehittämisen pohjaksi esitettävät suunnitteet ja toimenpiteet mahdollistavat taloudellisen huoltosuhteen parantamisen. Väestösuunnitteen maahanmuuttoa koskevissa toimenpide-esityksissä esitetään kuitenkin seuraavaa: ”Toimenpiteet suunnataan tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen panostamiseen veto- ja pitovoimatekijöihin ja erityisesti ulkomaalaistaustaisen väestön pysyvyyteen ja jäämiseen alueelle”.
Taloudellisen huoltosuhdetta ei valitettavasti ole mahdollista kohentaa ja palvelukustannusten rahoituspohjaa vahvistaa lisäämällä nykyisenkaltaista maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien työllisyys ei esim. saavuta suomalaisten työllisyysastetta pitkänkään oleskelun jälkeen, jonka lisäksi maahanmuuttajanaiset jäävät usein työvoiman ulkopuolelle (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2018, Eläketurvakeskuksen tilastot 2016 jne).
Tästä seuraa myös väistämättä, että väestön tarvitsemien palveluiden määrä ja kustannukset kasvavat samalla kun verotulot joilla palvelut rahoitetaan, heikkenevät. Esimerkiksi maahanmuuton vaikutukset lastensuojelun resurssitarpeisiin ovat merkittävät. Lastensuojelun asiakkaina on mm. Espoossa ja Helsingissä suhteessa huomattavasti enemmän ulkomaalaistaustaisia perheitä kuin kantasuomalaisia. Espoossa maahanmuuttajataustaisten yliedustus näkyy erityisesti kiireellisissä sijoituksissa (HS 5.10.2018). Kiireelliset sijoitukset ovat vakava ongelma Kanta-Hämeessä jo nyt.
Palvelutarpeen kasvusta ja taloudellisen huoltosuhteen heikkenemisestä seuraa sekä palveluiden laadun ja saatavuuden heikkenemistä että verotuksen kiristymistä. Työssäkäyvien kokema palveluiden hinta-laatusuhde heikkenee. Maakuntaan syntyy työntävä voima, joka ajaa seudulta pois juuri niitä ihmisiä, jotka osallistuvat taloudellisen huoltosuhteen kohentamiseen ja joiden taloudellinen tilanne mahdollistaa valintojen tekemisen. Työssäkäyvien muuttaminen toisaalle ja heidän korvaamisensa tulonsiirtojen varassa olevilla rapauttaa edelleen maakunnan taloutta ja elinvoimaa.
Vapaa maahanmuutto ja sen veto- ja pitovoimien vahvistaminen eivät korjaa Kanta-Hämeen tai Suomen työllisyyteen ja talouteen liittyviin ongelmiin. Ne eivät estä tai hidasta elinkustannusten nousua, taloudellisen huoltosuhteen heikkenemistä tai velkaantumista. Taloudellista huoltosuhdetta heikentävän maahanmuuton lisäämistä ei tämän vuoksi tule tavoitella myöskään Kanta-Hämeessä. Sen sijaan tulee keskittyä muihin väestösuunnitteessa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen sekä nykyisten asukkaiden asuinolosuhteista ja palveluista huolehtimiseen.
Tämä eriävä mielipide on liitettävä pöytäkirjaan.
Lulu Ranne, Hämeenlinnassa 10.10.2018
***************
LAHDEN PERUSSUOMALAISET: Valtuustoaloite: ”pöytätenniksen pelaajille lisää harrastuspaikkoja”
Pöytätennis on eri-ikäisien harrastajien suosima kuntoilulaji. Pelaajia on nuorisotasolta ikäihmisiin saakka. Laji sopii myös pyörätuolista pelattavaksi ja muille liikuntarajoitteisille, joten laji on hyvin monille sopiva kuntoilu- ja kilpailulaji.
Lahdessa on kuitenkin pulaa kuntoilijoiden pöytätenniksen pelaamispaikoista, joiden kustannukset olisivat kohtuulliset muun muassa eläkkeellä eläville. Koska pöytätennikseen tarvittavat tilat eivät salitilojen tai lattiapinnoitteiden osalta ole tiettyä pintamateriaalia vaativia, niin pelitilaa on suhteellisen helppo järjestää. Erilaiset aulatilat riittävät pelin harrastamiseen kuntoilutasolla. Aulassa pelaaminen ei häiritse toisaalla samassa kiinteistössä harrastavien toimintaa, jos äänimaailma huomioidaan riittävässä määrin.
Riittävien pöytätennispelipaikkojen osoittamisella on merkitystä terveyttä ylläpitävän liikunnan lisäämiseksi. Pöytätennikselle ei ole sääesteitä, vaikka lämpimiä pelaamistiloja tarvitaankin. Esimerkiksi koulujen aulatiloihin sijoitettuina pöytätennispöydät ja välineet voivat olla päivisin koulun taukoaikojen ja liikuntatuntien välineinä ja iltaisin harrastajakäytössä.
Esitämme, että Lahden kaupunki kartoittaa pöytätenniksen harrastamiseen soveltuvat tilansa esimerkiksi koulujen ja muiden julkisten tilojen auloista ja vastaavista paikoista. Lisäksi ehdotamme, että kaupunki hankkii näihin tiloihin riittävässä määrin pelipöytiä varusteineen tai avustaa harrastajaryhmiä niiden hankinnassa.
Edellytämme, että harrastustuntien hinnat pidetään kohtuullisina, niin että erilaiset harrastajaryhmät pystyvät myös taloudellisessa mielessä niitä käyttämään.
Lahdessa 8.10.2018
Lahden Perussuomalaisten valtuustoryhmä
***************
LAHDEN PERUSSUOMALAISET: Valtuustoaloite ”peruskoululaisille maksuton joukkoliikenne”
Lahden Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Lahden kaupunki selvittää mahdollisuuden kokeilla maksutonta joukkoliikennettä kaikille lahtelaisille peruskouluikäisille (7-16-vuotiaille) lapsille Lahden kaupungin alueella. Maksuton joukkoliikenne olisi voimassa myös vapaa-ajalla ja loma-aikoina.
Lahti on asettanut tavoitteekseen mm. kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 70 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Lahden visiona on olla rohkea ympäristökaupunki, joka tunnetaan myös kokeilevasta toiminnastaan. Päästötavoitteiden saavuttaminen vaatii monia eri keinoja. Yksi keino olisi kannustaa lapsia ja nuoria käyttämään joukkoliikennettä.
Peruskoululaisten maksuton joukkoliikenne lisäisi myös lasten ja nuorten tasa-arvoa. Harrastus- ja ajanvietemahdollisuudet eivät olisi ainakaan kiinni bussilippujen hinnoista, vanhempien työvuoroista tai perheen varallisuudesta. Monissa tapauksissa myös perheen toisesta autosta voitaisiin luopua.
Joukkoliikenteen kehittäminen on yksi merkittävimmistä keinoista, joita kaupungeilla ja kunnilla on käytettävänään energiatehokkuuden parantamisessa ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisessä, yhdyskuntarakenteen hajautumisen estämisessä sekä liikenneturvallisuuden ja monipuolisten liikkumismahdollisuuksien lisäämisessä (WSP Finland/JEE: Käyttäjälähtöinen joukkoliikenne).
Lahden seudun liikenteessä käytetään valtakunnallista Waltti-lippujärjestelmää, jota voi käyttää useamman alueen joukkoliikenteessä. Saatavilla on myös koululaislippu, joka toimii kello 6:00 – 18:00 välillä. Lippu on voimassa koko lukuvuoden. Matkat ovat koulupäiväkohtaisia ja oikeuttaa enintään kahteen ilmaiseen matkaan koulupäivinä. Matkoihin sisältyy vaihto-oikeus.
Mikkelin kaupungissa on käytössä maksuton joukkoliikenne mikkeliläisille peruskoululaisille (7v -16v). Lippu on lapsen henkilökohtainen lippu ja sitä eivät muut perheenjäsenet saa käyttää. Lipulla saa tehdä vapaa-ajanmatkoja sekä koulumatkoja koko kausilipun (365 päivää) ajan rajattomasti.
Kyseessä on Mikkelin kaupungin teknisen lautakunnan hyväksymä kahden vuoden kokeilu. Lapset ja nuoret saavat käyttää Mikkelin kaupungin joukkoliikennettä koko kaupungin alueella ilmaiseksi myös kouluajan ulkopuolella ja loma-aikana. Myös opettajan johdolla tehdyt koululaisryhmien matkat voi tehdä jatkossa maksuttomasti, mikä parantaa koulujen mahdollisuuksia tehdä retkiä kaupungin sisällä.
Kokeilun tarkoitus on opettaa koululaisia käyttämään ensisijaisesti joukkoliikennettä. Perusopetukseen halutaan myös säästöjä kokeilun avulla, kun koulukuljetukset saadaan siirrettyä ilmaiseen joukkoliikenteeseen.
Myös muissa kunnissa on vastaavanlainen kokeilu meneillään, tai sellaista suunnitellaan. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja jopa säästöjä on syntynyt. Me perussuomalaisten valtuustoryhmä toivommekin, että Lahti liittyy näiden edelläkävijöiden joukkoon.
Lahdessa 8.10.2018
Lahden Perussuomalaisten valtuustoryhmä
***************
PIA KUPARINEN: KANSAA KIINNOSTAA, MEDIAA PELOTTAA
Alma Media järjesti 19.9. paneelin puolueiden puheenjohtajille, eräänlaisen vaalistartin. Muiden asioiden ohessa käsiteltiin kysymystä siitä, mikä puolue lähtisi hallitukseen tai edes neuvottelemaan hallitukseen osallistumisesta Perussuomalaisten kanssa tulevien kevään eduskuntavaalien jälkeen. Kuten arvata saattaa lähes kaikki muut puolueet pääsivät, muun muassa jo tutuksi tulleeella arvopohjien sovittamisjorinalla, kuittaamaan ettei tämä helpolla onnistuisi. Samanlaista täsmäkysymystä ei muiden puolueiden “hallituskelpoisuudesta” esitetty.
Pari viikkoa sitten pidettiin Ruotsissa parlamenttivaalit. Ruotsidemokraatit kasvattivat kannatustaan ja saavuttivat historiansa parhaan tuloksen ja ovat nyt ratkaisevassa asemassa kun kumpikaan perinteisistä Ruotsin blokeista ei saanut enemmistöä. Ruotsidemokraattien kannatus jäi kuitenkin selvästi viimeisten gallupien alle, joten tässä mielessä perinteiset puolueet, etenkin demarit, saattoivat pitää selvää tappiotaan jonkinlaisena torjuntavoittona. Monessa kotimaisessa mediassa tätä tulkittiin helpotuksena: nyt Perussuomalaiset eivät saakaan vetoapua Ruotsidemokraattien tuloksesta, eivätkä vaikeat maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyvät teemat nouse Suomen vaalien keskiöön. Ennen vaaleja pääkirjoitukset ja Ylen vaaliraportit olivat jo tästä monta viikkoa kilpaa varoitelleet
Pitäisi kai olla tyytyväinen, että puolueemme herättää jatkuvaa ja kasvavaa kiinnostusta toimittajissa ja kolumnisteissa. Samaan aikaan mieleen muistuu parit viimeiset eduskuntavaalit, kovin tutulta kuulostaa. Silloinkin ulkoa lyötiin monenlaista ääri- ja populistileimaa, olipa Perussuomalaiset mitä mieltä tahansa. Kysymys oli silloin, kuten nytkin siitä, että äänestäjää pidetään yksinkertaisena, että valistuneen median on syytä tehdä kaikkensa ohjatakseen mielipidettä oikeaksi. Lyhyesti kyse on pelosta – pelätään että ihmiset ajattelevat itse ja äänestävät sen mukaisesti.
Kun tapaa ihmisiä erilaisissa tapahtumissa ja keskustelee heidän kanssaan vaikkapa somessa huomaa, että tavallista kansalaista ei voida näin ohjailla. Monet nuoret ja eläkeläiset, työttömät ja työssä olevat, palkansaajat ja yrittäjät lähestyvät samalla viestillä. Nykyhallinto ja muut oppositiopuolueet nähdään monessa asiassa edustavan täysin vastakkaista ajatusta kuin Perussuomalaisten terve kansallismielisyys ja vastuullinen ajatus yhteisten varojen käytöstä kansalaisen hyväksi.
On hyvä, että politiikka kiinnostaa ja on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Jos ja kun media haluaa yhtä puoluetta demonisoida, onnistuu se vain lisäämään ihmisten kiinnostusta meitä kohtaan ja pääsemme viestimään omaa vaihtoehtoamme suoraan ilman suodattimia. Media osuu edes tässä lähelle maalia: Perussuomalaiset ovat ainoa vaihtoehto monessa asiassa muille puolueille. Olemme yhtenäinen joukko aivan tavallisia ihmisiä tavoitteena tehdä parempaa ja reilumpaa politiikkaa suomalaisten hyväksi.
PIA KUPARINEN
Eduskuntavaaliehdokas (ps.)
Forssa
***************
PIA KUPARINEN: VASTINEEN AIKA EI OLE OHI
Forssan Lehden pääkirjoitus (4.9.2018) pohtii vastakkainasettelun aika ei ole ohi-otsikon alla muun muassa maahanmuuttoa, Trumpia ja Ruotsin vaaleja. Samalla sivulla Ilkka Kononen pääsee ääneen omassa kolumnissaan lähes samojen teemojen parissa toki maustaen kirjoitustaan ääriajattelun luomilla uhkakuvilla yhteiskuntarauhalle ja keskustelukulttuurille. Ääriajattelua tuntuu löytyvän jopa Forssasta päätellen Trumpin mielipiteitä tukevista mielipiteistä Lyhyet-palstalta!
Toki näkökulma on molemmissa kirjoituksissa valtamedian agendajournalismin hyväksymä, joten ääripäitä on vain yksi ja maahanmuutto muodossa tai toisessa on pelastanut ensin Yhdysvallat ja sitten Ruotsin teollisuuden mm. suomalaisten maahanmuuttajien toimesta. Väsyneitä argumentteja ja kuluneita aasinsiltoja vilisevät kirjoitukset ovat tietenkin sinällään mielipiteinä aivan yhtä arvokkaita kuin tämäkin. Haluan kuitenkin korjata selviä asiavirheitä siinä kohtaa kun Perussuomalainen puolue sotketaan osaksi kirjoituksia:
Tämä on osoittautunut todella vaikeaksi asiaksi medialle, mutta yritetään taas kerran:
Kesäkuussa 2017 pidetyssä puoluekokouksessa Perussuomalaiset valitsivat omien sääntöjensä mukaisesti demokraattisesti uuden puoluejohdon. Mitään ei vallattu tai kaapattu, eikä puolue hajonnut.
2.Helsingin Sanomien haastattelussa 30.8.2018 on jo otsikossa todettu Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon toimesta, ettei puolue ota jäsenikseen ääriliikkeisiin kuuluvia jäseniä. Kannattaisi lukea muutakin kuin paikallislehtiä.
3. Perussuomalaiset eivät olleet osapuolina sen enempää Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen kuin tätä vastustaneen kulkueen/mielenosoituksen kanssa
Turussa 18.8.2018. Näin ollen ei puolueella tai sen puheenjohtajalla ole yllämainittua suurempaa syytä ripittää itseään median edessä, mikään määrä irtisanoutumista ei ole kuitenkaan tarpeeksi ja johtaa vain uusiin vaatimuksiin.
Molemmissa kirjoituksessa myös harhaisesti haikaillaan entisen Perussuomalaisten puheenjohtajan perään ja rakennellaan mielikuvia jostain ääriainesten kurissa pidosta. Olin viime viikonloppuna Lahdessa puoluevaltuuston kokouksessa noin 700 muun puolueaktiivin mukana. Koskaan ei vastaavissa kokouksissa ole ollut näin suurta ja yhtenäistä joukkoa tekemässä työtä ja ideoimassa vastuullista politiikkaa, missä keskiössä on ihmisten perustarpeet yhteisten varojen käytössä. Ehkä jollekin tämä ajatus edustaa ääriajattelua?
Yhdessä asiassa pääkirjoitus on oikeassa: Vastakkainasettelun aika ei ole ohi. Mitä lähemmäksi tulevan vuoden vaaleja päästään, sitä selvemmäksi käy, että Perussuomalaiset ovat ainoa vaihtoehto verrattuna muiden puolueiden näkemyksiin hyvin monessa asiassa. Jos todella haluaa tietää millaisia ihmisiä on puolueessamme mukana tervetuloa juttelemaan, niin ei tarvitse olla pelkästään median uutisiksi puettujen mielipidekirjoitusten varassa.
PIA KUPARINEN
Eduskuntavaaliehdokas (ps.)
Forssa
***************
LULU RANNE: TURVALLISEN SUOMEN ETEEN ON TEHTÄNÄ TÖITÄ
Arjen puurtaminen on alkanut kuluneella viikolla monessa kodissa. Kesällä eletään usein rennommin ja vapaammin, vailla tiukkoja aikatauluja, mutta aika aikaansa kutakin. Suomalaiset arvostavat turvallisuutta, yhteiskuntarauhaa ja hyvää arkea. Turvalliseen ja tavalliseen arkeen on mukava palata, jos sellainen on olemassa. Suurimmalla osalla suomalaisista asiat ovat onneksi hyvin. Meillä kaikilla on oikeus turvallisuuteen velvollisuuksia hoitaessamme ja vapaalla. Töissä, oppilaitoksissa, päiväkodeissa ja terveydenhoidossa, kadulla ja kotona. Tärkein yhteinen tehtävämme onkin rakentaa ja vahvistaa turvallista, oikeudenmukaista ja toimivaa yhteiskuntaa ja arkea.
Suomi on kansainvälisten tilastojen valossa mm. maailman turvallisin maa (Maailman talousfoorumi, The Travel and Tourism Competitiveness Report 2017-2018), maassamme on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta (MTF, The Global Competitiveness Report 2017-2018, Organized Crime) ja maamme on Tanskan ja Ruotsin jälkeen maailman sosiaalisesti oikeudenmukaisin EU-maa (Social Justice in the EU, Index report 2017). Suomessa lapsuus taas on maailman viidenneksi turvatuin (Stolen childhood, Report 2017).
Toisenlaisiakin tilastoja löytyy. Huoli turvallisuuden, laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta on todellinen. Epävarmuus ja turvattomuuden tunne siitä, saako tarvitsemaansa välttämätöntä hoitoa ja tukea eri elämäntilanteissa ahdistaa. Perusoikeuksiin ja huolenpitoon liittyvä epäoikeudenmukaisuus korostuu erityisesti yksinäisillä ikääntyvillä. Ikäsyrjintään törmää mm. terveydenhuollossa. Maassamme 55 000 ihmisen kohdalla asiakasmaksut, lääkkeet ja matkat syövät tuloista 40% (Valtioneuvoston selvitys 30/2018).
Myös rikostilastot osoittavat, että turvattomuus kuuluu liian monen arkeen. Vaikka rikoslakirikosten kokonaismäärä laski tammi-kesäkuussa 2018 4,95%, kasvoi esim. seksuaalirikosten määrä 9,88% viime vuoteen verrattuna. Tästä järkyttävin osuus oli lasten hyväksikäyttörikosten lisääntyminen 16.84% (POLAMK, poliisin tilastopalvelu 2018). Naisiin kohdistuva väkivalta on maamme suuri häpeä, sillä Suomessa naiset ovat yleisemmin väkivallan kohteena kuin missään muussa EU-maassa (EU:n perusoikeusviraston tutkimus 2014). Turvakotien tarve on ennätyslukemissa (Yle 1.7.2018) ja maahanmuuton myötä kunniaväkivalta sekä tyttöjen silpominen ovat tuoneet lisää haasteita turvallisuuden parantamiseen (Yle 4.8.2018).
Meidän ei siis pidä vedota siihen, että monet arkiset asiat ovat meillä paremmin kuin naapurimaissa. Meidän tulee sen sijaan rakentaa, ylläpitää ja kehittää sitä hyvää, mitä meillä jo on ja kitkeä turvattomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta viisailla päätöksillä. Valtion budjetti on kasvanut 2008 -2018 aikana 43,5 miljardista eurosta 55,1 miljardiin. Rahaa siis on. Kyse onkin siitä, miten eurot käytetään. Minkälaiseen tärkeysjärjestykseen asukkaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta oleelliset asiat laitetaan.
Suomi tarvitsee johtamista ja politiikkaa, joka lisää maamme turvallisuutta ja yhtenäisyyttä. Maatamme tulee rakentaa sellaisten asioiden varaan, jotka yhdistävät meitä kaikkia. On pidettävä huolta niistä hyvistä perusasioita, jotka aikaisemmat sukupolvet ovat rakentaneet. Turvallisuutta, rauhaa ja tavallista hyvää arkea on puolustettava ja kehitettävä niin, etteivät lompakon paksuus, elämäntilanne, ikä tai sukupuoli ratkaise.
Yhteiskunta olemme me ja meillä kaikilla on velvollisuus omilla toimillamme olla mukana rakentamassa turvallista ja toimivaa arkea. Toivotankin kaikille koululaisille ja heidän vanhemmilleen hyvää ja turvallista alkavaa lukuvuotta. Tuetaan kukin tahollamme myös lasten koulutietä ja arkea kannustamalla heitä ja osoittamalla heille rakkautta ja arvostusta.
Lulu Ranne,
varakansanedustaja (PS),
diplomi-insinööri
***************
PIA KUPARINEN: UUSINTAHAKEMUKSET OSA ONGELMALLISTA TURVAPAIKANHAKUA
Kastekummi Keski-Suomesta kertoo nimimerkin takaa tarinaa (Jumalalle kelpaa, migrille ei FL 9.8.2018) yksittäisen turvapaikanhakijan kääntymisestä kristinuskoon, aiempaan kulttuuriin ja uskoon perustuvasta vakaumuksen syvyydestä ja hänen kastejuhlastaan. On hienoa, että tämän henkilön kohdalla on tällainen uskonnollinen herääminen tapahtunut ja turvapaikanhakija on saanut uskosta lohtua ja turvaa, vaikkakin on joutunut tämän uuden vakaumuksensa muilta vastaanottokeskuksessa salaamaan. Kirjoittaja ihmettelee miten tästä kaikesta huolimatta ei myönteistä päätöstä Migriltä heru. Ikään kuin kääntyminen ja vakaumuksen syvyys takaisi automaattisesti myönteisen päätöksen. Näin ei onneksi ole, mutta uusintahakemuksien tehtailu on todellinen ongelma jo muutenkin kalliissa ja tehottomassa tp – hakujärjestelmässä.
Maahanmuuttovirasto tiedottaa tuoreeltaan sivuillaan, että jo lähes puolet kaikista hakemuksista on uusintahakemuksia jo yhden tai useamman kielteisen päätöksen saaneilta.
Yleisimmin hakija kertoo uutena perusteena kääntyneensä Suomessa kristinuskoon tai kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Turvapaikkahakemusten määrää ei ole lainsäädännössä rajoitettu, mutta uudessa hakemuksessa tulee olla myös uusia perusteluita. Tästä vaatimuksesta huolimatta lähes puolet uusintahakemuksista jätetään tutkimatta, koska uusia uusia perusteita turvapaikalle ei hakemuksesta löydy. Pelkkä ilmoitus kääntymisestä kristinuskoon ei välttämättä johda hakemuksen uusintakäsittelyyn. Siksi hakemusta saatetaan ”tehostaa” tarinoilla, mitä tapahtuisi, jos hakija palautetaan lähtömaahansa.
Alkuperäisen hakemuksen käsittelyyn liittyy mahdollisuus 2-3 eri oikeusasteiden valituskierrokseen. Tässä tulee varmasti tutkittua ja käytyä läpi kaikki mahdolliset turvapaikan saantiin vaikuttavat seikat. Kun kielteinen päätös on saanut lainvoiman, ei sitä pitäisi olla mahdollista lähteä enää muuttamaan uudella hakemuksella ja usein keksityillä perusteilla. Sinänsä tämäkin on vain yksi prosessin vilpillisyyteen kannustavista vaiheista.
Suomeen on saavuttu läpi useiden turvallisten maiden, mihin oikeasti sotaa pakeneva olisi voinut jäädä turvaan. Sitä ennen on huolellisesti muistettu hukata kaikki henkilöpaperit, vain käteinen, matkatavarat ja älypuhelin ovat säästyneet mukana. Kun mieleiseen maahan saavutaan ja laitetaan turvapaikkahakemus vireille kerrotaan harjoiteltu tarina, jolla uskotaan olevan paras mahdollisuus oleskelulupa saada. Kun tämä ei onnistukaan edes valituskierteen jälkeen, yritetään uudestaan uusilla perusteilla. Käännytään kristityksi tai muistetaankin, että kuulutaan seksuaalivähemmistöön. Jos tämäkin epäonnistuu, kadotaan paperittomana maan alle tai vaihdetaan toiseen Euroopan maahan aloittamaan prosessi alusta toisella nimellä.
Suurin ongelma koko turvapaikanhaussa onkin, että sillä ei ole enää aikoihin ollut mitään tekemistä hädänalaisten, sotaa tai muuta katastrofia pakenevien tai vainottujen auttamisesta. Niin kauan kuin tätä ei myönnetä ja aleta puhua asiasta sen oikealla nimellä, ei mainittuihin ongelmiin voida oikeasti puuttua. Kysymys on sosiaalisesta siirtolaisuudesta, jota voidaan toteuttaa ilman matkustusasiakirjoja rajat yrittäen ja turvapaikka- järjestelmän epäkohtia hyödyntäen.
PIA KUPARINEN
Eduskuntavaaliehdokas (ps.)
Forssa
***************
SAMULI VESIOJA: ONGELMAT PITÄISI TUNNUSTAA
Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula kirjoitti kauniita sanoja turvapaikka- ja pakolaispolitiikasta (HäSa 20.6.). Loppukaneetti, jossa SPR toivoo inhimillisyyttä em. politiikkaan, on syytä kirjoittaa auki. Huutaahan otsikkokin sen:”lisää tukea”.
Kumpulan esittämä SPR:n huoli ihmisarvon ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen puolesta sekä osaamisen tarjoaminen pakolaisten vastaanottoon kunnissa on oikeasti verhottu bisnestarjous. Se on lisärahan pyyntö suomalaisilta veronmaksajilta semanttisten kikkailujen kera. Olemmehan lukeneet pelkästään Hämeen piirin osalta kymmenien miljoonien eurojen laskutuksista.
Läpi koko Kumpulan kirjoituksen pakolaiset ja turvapaikanhakijat vuorottelevat. Ilmeinen tarkoitus lie sekoittaa käsitteet niin, että lukija putoaa kärryiltä ja alkaa pitää kaikkia ”jatkuvaan maailmanlaajuiseen muuttoilmiöön” osallistuvia ihmisiä pakolaisina, joilla –kuten tietenkin ”oikeilla pakolaisilla” tuleekin olla- on erityisiä oikeuksia.
Kirjoituksessa esitetyt vaatimukset oikeudesta hakea turvapaikkaa, tulla huomatuksi, saada terveydenhoitoa ja psykososiaalista apua yksilöllisen tarpeensa mukaan ovat mauttomia. Mauttomia siksi, että Kumpula esittää listansa eri turvapaikanhakijoiden oikeuksista huomioimatta, mitä sinisilmäinen turvapaikanhakujärjestelmä oikeasti tarkoittaa, mutta kehtaa huomauttaa ”välinpitämättömistä oikeusavustajista”. Tulijoitakin on loputtomasti.
Muistetaanpa millä tavalla suomalaisia avuntarvitsijoita kyykytetään koneistomme rattaissa.
Karmeimmillaan ”liian vanhat” jätetään tietoisesti ilman tosiasiallisesti kunnollista lääketieteellistä hoitoa tai psykiatrista apua tarvitsevia hätistetään koteihinsa hautomaan itsemurhaa. Tämä on realismia Suomessa vuonna 2018. Vanhusten hoitolaitosten todellisuudesta ette varmasti haluaisi edes kuulla.
Jutun kuvassa on Aquarius -laiva. Libyan rannikolta ”turvapaikanhakijoita” kauas Eurooppaan ”meritakseina” hakevat avustuslaivat kirjoittavat surullista saagaa ilmiöön. Kumpula on huolestunut myös turvapaikanhakijoiden väitetysti heikentyneestä asema Suomessa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet ovat kenties Kumpulan mielestä suuremmat kuin laskun maksajien oikeus vaatia aitoja turvapaikanhakijoita, sillä vaikka pakolaisia turvapaikanhakijoista on murto-osa, huijausten lieveilmiöistä Kumpula ei kirjoita sanaakaan. Turun terrori-isku on kokonaisuudessa pieni palanen.
Ensimmäinen asia, joka avustusjärjestöjen tulisi kumpuloiden suulla tehdä, on tunnustaa, että nykyinen turvapaikanhakujärjestelmä on häikäilemättömien huijareiden tärvelemä. Jos Eurooppaan sosiaaliturvalla elintasoaan parantamaan tulevat karsittaisiin ”pakolaisongelmasta” normaalin siirtolaisuuden mekanismeihin, kyynisyys vähenisi. Aidosti turvaa tarvitsevat saisivat enemmän huomiota ja lopulta resursseja.
Oikea turvapaikanhakija ei käsittääkseni lähde toiselle puolelle maapalloa vaatimaan laadukkaampaa riisiä vastaanottokeskukseen, kuten Oulussa tapahtui. Kun vanhat keinot eivät enää tepsi, on kehitettävä uusia.
Samuli Vesioja
luottamushenkilö (ps.)
Janakkala
********************
Lahteen ehdotetaan valtakunnallista Karjala-museota
Videopohjainen museo osaksi uutta taidemuseota
Lahden kaupunginvaltuustolle on jätetty aloite, jossa ehdotetaan Lahden uuden taidemuseon yhdeksi osaksi Karjala-museota. Aloitteen johdannossa todetaan Lahteen muuttaneen noin 10 000 Karjalasta evakuoitua suomalaista. Viipurista Lahteen siirtyi 119 kauppaliikettä ja 18 teollisuusyritystä ja parisen sataa erilaisia käsityöammattien harjoittajia. Yrityksistä suurimpia olivat Oy Starckjohann & Co Ab, Koiviston Auto Oy, Torkkelin Paperi ja Terijoen Ollilasta saapunut Käävän perheen kauppa, joka laajeni Lahdessa Kääpä Oy:ksi.
Lahden sodan jälkeiset terveyspalvelut kohenivat myös merkittävästi siirtokarjalaisuuden myötä. Viipurin Diakonialaistos Beetel rakensi oman sairaalarakennuksen Lahteen vuonna 1950. Samoin Viipurissa sijainnut sotilassairaala muutti Hennalan kasarmialueelle Lahteen.
Kulttuuria Viipurista
Karjalasta tuli kouluja Lahteen. Kaupungin kauppaoppilaitos ja ammattikoulu pohjaavat Viipurista tulleista oppilaitoksista. Kannaksen yhteiskoulu on entinen Terijoen yhteiskoulu. Lahdenpohjan kauppalan keskikoulu sulautui niin ikään Lahden kouluelämän vahvistajaksi. Viipurin musiikkiopisto valitsi uudeksi kotipaikakseen Lahden. Sen johtaja Felix Krohn ja hänen poikansa Juhana Kurki-Suonio saivat taloudellisin ponnistuksin Lahteen nykyisen konserttitalon.
Lahden urheiluelämään tuli mukaan useita Viipurin seuroja, niistä suurimpana Viipurin Reipas. Tämä seura ja erilaiset karjalaiset yhteisöt ja yksityishenkilöt mahdollistivat varoja keräämällä Lahden urheilutalon rakentamisen.
Lahden taidemuseo syntyi Viipurin museoiden kokoelmista. Viipurin taidemuseon taiteesta osa saatiin pelastettua ja teokset jaettiin Lahden, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan museoiden kesken. Viipurin historiallisesta museosta pelastui jonkin verran myös esineistöä Lahteen. Lahdessa rakennettu Viipurin kaupungin pienoismalli on sijoitettuna Etelä-Karjalan museoon Lappeenrantaan. Lankisen perheen Viipuria esittelevä historiallinen valokuvakokoelma sijoitettiin jokin aika siten Lahdesta Lappeenrantaan.
Karjalaisia kolmasosa
Aloitteessa todetaan Lahden ja Viipurin muodostavan perinteiltään kaksoiskaupungin. Siirtokarjalaisia ja heidän jälkipolviaan on Suomessa noin miljoona henkilöä. Jos Lahden koululuokissa kysytään, monenko isovanhemmat tai sitä vanhempi sukupolvi on lähtöisin Karjalasta, niin noin 30 – 40 prosenttia oppilaiden käsistä nousee pystyyn. Karjalaisuudella on vahva väestöpohja Lahdessa.
Suomessa on syntynyt keskustelua ja aloitteita Karjala-museon perustamisesta. Lahden valtuustoaloitteessa todetaan, että Lahti on perinteensä ja liikenteellisen sijaintinsa vuoksi sopiva sijoituspaikka valtakunnalliselle Karjala-museolle. Aloitteen tekijöiden mielestä museosta tulisi osa Lahden vetovoimaa.
Nykyaikaiset museot ovat suurelta osin videotekniikalla toteutettuja tapahtumakeskuksia, joita täydentävät esineistö ja järjestettävät tapahtumat. Aloitteentekijät toteavat tämän päivän museoiden olevan osittain myös viihdekeskuksia, joiden taustana on kuitenkin vakavasti otettava tiedon ja perinteen siirto uusille sukupolville. Aloitteen mukaan videotekniikan pohjalle perustuva museo on taloudellisesti edullinen ja käyttökustannuksiltaan matala.
Karjala-osuus taidemuseoon
Aloitteet tekijät muistuttavat, että Lahden tulevalla uudella taidemuseolla on kova vuotuinen kävijävaatimus, jotta tavoitettu tuotto saadaan aikaan. Aloitteen tekijöiden mukaan virtuaalipohjainen Karjala-museo on sopiva osuus Lahden taidemuseota. Uutta taidemuseota suunnitellaan parhaillaan ja sinne tulee esimerkiksi 300 neliön suuruisia salitiloja, johon Karjala-museo voidaan perustaa. Taidemuseon ohjelmistoon on liitettävissä Karjala-osuuden myötä erilaisia esittelyitä, seminaareja ja esitelmätilaisuuksia.
Aloitteen tekijät kuuluvat Lahden kaupunginvaltuuston perussuomalaisten ryhmään. Aloitteen ovat allekirjoittaneet Lasse Koskinen, Maarit Tuomi, Nina Laihanen ja Juha Viitanen. Aloite on lähtenyt Lahden kaupungin organisaatiossa arvioitavaksi ja uuden taidemuseon suunnitteluryhmän tarkasteluun.
(Kuva): Viipurin taidemuseosta saatiin pelastettua sodan jaloista osa sen taiteesta Lahteen. Valtakunnallista Karjala-museota ehdotetaan osaksi Lahden uutta taidemuseota.
LASSE KOSKINEN
********************
Lahteen ehdotetaan lottapatsasta
Lotta Svärd –järjestö toimi vuosina 1920-1944. Se oli suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen perustunut maanpuolustuksen tukijärjestö. Viime sotien vuosina lottajärjestön vapaaehtoisiin kuului noin 250 000 jäsentä, jotka osallistuivat kenttä- ja sotasairaaloiden hoitotehtäviin, ilmavalvontaan, viestitoimintaan sekä rintamalla kaatuneiden sotilaiden kokoamiskeskusten toimintaan. Lotat huolehtivat pitkälle myös Suomen eri paikkakuntien sankarihautajaisten järjestämisistä.
Suomen tunnetuin lotta oli Elsa Vanhala o.s. Lampi. Hän syntyi Sortavalassa ja kuoli 97-vuotiaana vuonna 2017 uudessa kotikaupungissaan Lahdessa. Hän toimi rintamaolosuhteissa jatkosodan aikana Uhtuan suunnalla Vienan Karjalassa Jalkaväkirykmentti 32:n toimialueella. Elsa Vanhala tuli tunnetuksi muusikko-opettajan, ja myöhemmin rehtorin, Erkki Tiesmaan laulusanoituksen esikuvana. Tuo laulu oli rintamaolosuhteissa syntynyt sanoitus Eldankajärven jää, jonka sanoituksessa esiintyvän Lotta Lunkreenin esikuvana toimi Elsa Vanhala. Laulu tuli tunnetuksi sota-aikana ja siitä kehittyi kevyen musiikin klassikkoteos.
Lottien työtä kunnioittaen
Elsa Vanhala osallistui parikymmentä viimeisintä vuottaan lotta-asussa ja edusti eri tilaisuuksissa ympäri Suomea ja tiedotusvälineissä sekä lottien tekemää työtä ja merkitystä että samalla myös Lahtea, jonka hän toi esille kotipaikkanaan Sortavalan lisäksi. Elsa Vanhala esiintyi television dokumenttiohjelmissa ja hänestä on tehty muistoelokuva, jota esitettiin äskettäin myös Lahdessa.
Parhaillaan on valmistumassa hyvinkääläisen kuvanveistäjän Tiina Torkkelin lottapatsas, jonka sijoittamisesta ovat kiinnostuneet tähän mennessä Helsinki ja Rovaniemi. Patsaan sijoituspaikkaa ei ole vielä vahvistettu.
Lahden perussuomalaisten kaupunginvaltuustoryhmä ehdottaa, että Lahti ilmoittaa valmiutensa sijoittaa kuvanveistäjä Tiina Torkkelin lottapatsaan Lahteen ja kunnioittaa samalla lahtelaisen esikuvalotan Elsa Vanhalan elämäntyötä ja toimintaa Vanhalan kotikaupunkina. Jos kuvanveistäjä Torkkelin patsas on jo päätetty sijoittaa muualle, niin perussuomalaiset jatkavat aloitettaan niin että Lahti käynnistää oman Elsa Vanhalalle ja lottatyölle omistetun patsashankkeen Lahteen. Ryhmä ehdottaa edelleen, että Lahden kaupunginhallitus asettaa mahdollisimman pikaisesti työryhmän hankkeen valmistelua ja toteutusta varten.
Kuva (veteraaneja): Elsa Vanhalasta tuli Suomen kuuluisin lotta Erkki Tiesmaan Eldankajärven jää –laulusanoituksen myötä. Vanhala eturivissä toinen vasemmalta.
LASSE KOSKINEN
************************
Lahden Perussuomalaiset ry KANNANOTTO
Kaupunginvaltuustoryhmä Lahti 7.2.2018
Lahden Perussuomalaiset vaativat neuvolakäyntejä Lahteen
Muualla Päijät-Hämeessä nämä palvelut toimivat
Lahden Perussuomalaisten kaupunginvaltuustoryhmä vaatii hyvinvointikuntayhtymältä pikaisia toimia, jotta neuvoloiden kotikäynnit saadaan Lahdessa lain vaatimalle tasolle. Kotikäynnit eivät toimi nykyisin Lahdessa.
Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveyshuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Asetus 338/2011 velvoittaa kunnat tarjoamaan kaikille perheille suunnitelmallisesti ja tasoltaan yhtenäisiä ja tasapuolisia äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Palvelut koostuvat huolellisesti toteutetuista määräaikaisista terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta, joissa huomioidaan yksiköiden ja perheiden tarpeet ja odotukset.
Perussuomalaiset muistuttavat, että asetuksen mukaan ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta, johon sisältyy vanhempainryhmätoimintaa. Ensimmäistä lastaan odottavan perheen tai ensimmäisen lapsensa saaneen perheen luokse on tehtävä myös kotikäynti. Muita kotikäyntejä on järjestettävä tarpeen mukaan. Perussuomalaiset huomauttavat, että kotikäynnit katsotaan kiinteäksi osaksi äitiys- ja lastenneuvolatyötä. Kotikäynnit ovat usein neuvolakäyntejä parempi keino saada tietoa perheiden ja lasten monimuotoisista ja vaihtelevista tilanteista.
Perussuomalaiset ovat tyrmistyneitä siitä, että Lahdessa asetusta ei ole noudatettu vuoden 2015 jälkeen, jolloin neuvolan kotikäynneistä luovuttiin työvoimapulan vuoksi. Muualla Päijät-Hämeessä niitä on kuitenkin tehty, joten Lahden palvelutaso ei ole samaa kuin muualla maakunnassa, eikä se näin ollen ole samanarvoista, vaan on riippuvainen asuinpaikasta.
Perussuomalaisten mielestä Lahden osalta tilanne on sietämätön ja pahimmassa tapauksessa aluehallintoviranomainen voi langettaa uhkasakon, jos lakia ei noudateta. Lahti on hyvinvointikuntayhtymän suurin rahoittaja, joten Lahden Perussuomalaisten valtuustoryhmä vaatii, että Lahden perheille on taattava sama palvelutaso kuin muillekin Päijät-Hämeen alueen perheille.
*****************************
RANNE: ELINVOIMA LÄHTEE TODELLISESTA HYVÄSTÄ JA TYYTYVÄISISTÄ VERONMAKSAJISTA
Suomen talous kasvaa lopultakin. Bruttokansantuote nousee finanssikriisiä edeltävälle tasolle, vaikkakin muun euroalueen perässä. Suomalaisten yritysten vienti vetää euroalueen vauhdissa ja työttömyys vähenee. Talouskasvun huumaa on nähty ennenkin ja siihen onkin usein myös kompastuttu. Nopea kasvu kestää harvoin pitkään, joten on syytä pitää jalat maassa ja ratkaista olemassa olevia ongelmia rivakasti.
Talouspolitiikan tavoitteita ja keinoja arvioiva riippumaton arviointineuvosto julkaisi menneellä viikolla uuden katsauksen (HS 24.1.2018). Neuvosto nosti myös esiin ikuisuusongelman: valtion ja kuntien jatkuvan velkaantumisen. Ongelmaan ei löydy muita ratkaisuja kuin menojen vähentäminen tai tulojen lisääminen. Jälkimmäinen tarkoittaa käytännössä verotuksen kiristämistä. Verot ovat jo useissa kunnissa ja kaupungeissa tapissa. Todelliseksi vaihtoehdoksi jää menojen karsiminen. Päättäjät eivät tätä kuitenkaan millään tunnu uskovan. Päättäjät luulevat, että kunnat voisivat saada suuria tuloja jos jonkin sortin elinvoimainvestoinneilla, asuntojen ylitarjonnalla ja hienoilla brändäyksillä. Eipä näytä niillä suuria ihmis- ja rahavirtoja kuntiin juurikaan tulevan.
Elinvoima lähtee kuitenkin tosiasioista ja tyytyväisistä veronmaksajista. Jokaisen kunnan ja kaupungin parasta elinvoimaa ja vetovoimaa on se, että siellä voi elää Suomen parasta arkea. Vetovoimaiseen kaupunkiin palataan, tullaan ja jäädään, koska siellä on niin hyvä olla. Jäädään vaikka työt siirtyisivät tai elämäntilanne muuttuisi, koska tyytyväisenä asukkaana ei ole mitään syytä lähteä pois. Palataan, koska siihen liittyvät muistot ja kokemukset ovat mukavia. Vetovoimaisessa kaupungissa perusasiat ovatkin taloutta myöten reilassa. Koulut ja päiväkodit on pistetty ammattitaidolla kuntoon ja ne ovat perustasoisia ja turvallisia. Palvelut pelaavat, eikä turha byrokratia hidasta menoa. Koko kaupunki on täynnä hyviä arkisia asioita.
Vuoden 2018 Hämäläiseksi valittu Katleena Kortesuon lupaa kehua ja mainostaa Hämettä aina kun siihen on mahdollisuus. Onkin tärkeää, että kaupunkien ja maakuntien positiivisista ja kiinnostavista asioista puhutaan paljon ja äänekkäästi. Hyvien asioiden pitää kuitenkin olla todellisia. Ei päälle liimattuja tai keksittyjä. Niiden pitää perustua eläviin kokemuksiin hyvästä. Elinvoimaa ja vetovoimaa kasvattavatkin voimallisesti tositarinat asukkaiden ja yrittäjien hyvistä kokemuksista. Tarinat tyytyväisistä yrittäjistä, jotka ovat kokeneet, että Hattulassa kohdellaan yrityksiä tasapuolisesti ja kannustavasti. Hyvät kokemukset siitä, kuinka Janakkalan lastensuojelussa oltiin inhimillisiä ammattilaisia ja annettiin aikaa. Tarinat siitä, että viranhaltija kertoi rehellisesti, miten asiat ovat. Ei siis mitään turhia selittelyjä, kiertelyjä tai kaunisteluja. Myönteiset kokemukset siitä, että poliitikko katsoi silmiin, kuunteli, välitti ja teki kaikkensa, että yksittäisellä asukkaalla olisi hyvä arki.
Hämeenlinnan tuleva palveluverkkopäätös, joka sisältää merkittävää koulujen ja päiväkotien uudistamista, onkin kaupungin elinvoiman kannalta tuhannen taalan paikka. Me voimme sen myötä lisätä kaupungin elinvoimaa ja vetovoimaa merkittävästi. Täältä voi jatkossa kuuluu kovaa ja korkealta, ettei täällä tarvitse turhia stressata koulujen ja päiväkotien kunnosta tai tietojärjestelmien tökkimisestä. Täällä ratkaistaan ongelmia aktiivisesti ja pistetään paikat ja asiat kuntoon. Täältä voi lähteä maailmalle poikkeuksellisen tyytyväisiä nuoria, jotka somettavat ja levittävät ympäriinsä tositarinoita kaupungista, jossa perusasiat ovat kunnossa ja josta saa mahtavat eväät tulevaisuuteen. Ja nämä nuoret ovat myös niitä todennäköisiä paluumuuttajia, sitten kun sen aika tulee.
LULU RANNE
**********
HÄMEENLINNAN KAUPUNGINHALLITUKSESSA PERUSSUOMALAISILLA ERIÄVÄ MIELIPIDE
Eriävä mielipide
Kaupunginhallitus 18.12.2017 § 561.
Kaupunginhallituksen päätös Hämeenlinnan kaupungin kaavoituskatsauksesta.
Muutosesitys
Kaavoituskatsaukseen tehdään seuraavat muutokset ennen kuin se hyväksytään:
– Toiseksi viimeisestä kappaleesta sivulla kolme poistetaan sanat ”sekä myöhemmin asemakaavoittaa alue monipuoliseen asuin- ja yrityskäyttöön.”
– Poistetaan sivulta kuusi kokonaisuudessaan kohta C2 Kantasairaala.
– Poistetaan sivulta seitsemän kohdasta C3 sanat ”sekä Paasikiventien jatkeen toteuttamisedellytyksiä”. Korjataan otsikkoa sen mukaisesti eli poistetaan siitä Paasikiventien jatke.
– Poistetaan sivulta seitsemän kokonaisuudessaan kohta C5 Paasikiventien siirto.
Eriävän mielipiteen perusteluja
Päätöksen esittelytekstissä todetaan, että katsauksen hyväksyminen merkitsee samalla kaavoituspäätöstä niiden hankkeiden osalta, joista päätöstä ei vielä ole. Esittelytekstissä todetaan myös, että kaavoituskatsausta voidaan täydentää myöhemmin, mikäli kaavoituksessa ilmenee uusia kiireellisiä tarpeita.
Kaavoituskatsauspäätös, jonka kaupunginhallituksen teki, sisälsi Kantasairaalaan asemakaavoituksen käynnistämispäätöksen sekä Paasikiventien jatkeen ja siirron asemakaavamuutokset. Kaikki päätökset pohjautuvat epärealistisiin toiveisiin kokonaan uuden Kantasairaalan rakentamisesta Harvialantien varteen. Uutta sairaalaa varten ei ole olemassa tonttia, poikkeuslupaa taikka 0,5 miljardin rahoitusta.
Poikkeuslupa ja rahoitus
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on hakenut Sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeuslupaa Kantasairaalan rakentamiselle syksyllä 2017. Viimeisin tieto poikkeusluvasta saatiin aamupäivällä 18.12.2017, jolloin selvisi, että sairaanhoitopiiri on tehnyt virheellisen poikkeuslupahakemuksen. Poikkeuslupahakemuksessa on esitetty sairaalalle kahta sijoituspaikkaa, vaikka poikkeuslupaa kuuluu hakea vain yhdelle sijainnille. STM on pyytänyt sairaanhoitopiiriä korjaamaan hakemuksensa joulukuun 2017 loppuun mennessä. Riski sille, ettei poikkeuslupaa ollenkaan myönnetä kasvaa koko ajan sote- ja maakuntauudistusten epäselvyyksien ja taloudellisten epävarmuuksien vuoksi.
Kokonaan uuden sairaalan rakentamiselle Harvialantien varteen ei myöskään ole olemassa maantieteellisiä perusteita. Kolmen yliopistollisen sairaalan sekä Päijät-Hämeen keskussairaalan keskiöön ei tulla investoimaan liki 0,5 miljardia euroa. Uhkana on, että uuden sairaalan lobbaamisen myötä menetetään nykytasoiset sairaalapalvelut ja erikoissairaanhoidon palvelutuotanto siirtyy pääosin muihin maakuntiin ja yksityisten tahojen tuottamaksi. Mikäli nykyiset Ahveniston rakennukset jätetään heitteelle ja niiden korjausta, hoitoa ja ylläpitoa laiminlyödään, kasvattaa myös se osaltaan riskiä sille, että erikoissairaanhoidon palvelutuotantoa keskitetään muualle.
Sairaalan sijainti
Harvialantien kiinteistöjen maakaupat ovat olleet koko suunnittelun ja asiasta käydyn keskustelun ajan erittäin epätodennäköisiä. Liikennevirasto ilmoitti 1.12.2017, ettei se ole toistaiseksi myymässä tonttia. Puolustusvoimat taas on ilmoittanut, että se tarvitsee vuoden lisäaikaa selvittääkseen, millä ehdoilla se mahdollisesti voisi siirtyä Senaattikiinteistöltä vuokraamaltaan tontilta muualle.
Kun sairaanhoitopiiri korjaa poikkeuslupahakemusta, on sen ainoana vaihtoehtoehtona edellä todettujen tietojen pohjalta esittää sijaintipaikaksi nykyistä sairaalan tonttia Ahvenistolla. Tämän seurauksena on myös selvää, ettei kaupungin tule käyttää maankäytön resursseja valmistelemalla tai käynnistämällä sairaalan asemakaavoitusta Harvialantien varteen. Kaikki Harvialantien uuteen Kantasairaalaan liittyvät viittaukset ja kaavoitukselliset toimenpiteet tulee poistaa kaavoituskatsauksesta.
Maakuntauudistuksen vaikutukset sairaanhoitopiiriin
Maakuntien määrää tullaan todennäköisesti vielä vähentämään. Valinnanvapauslakiluonnoksesta annetut tuoreet lausunnot sekä poliittinen tilanne tukevat tätä oletusta. Tämän seurauksena sekä Kanta-Hämeen maakunta, että maakuntamme erikoissairaanhoidon palvelutuotanto ovat entistä uhatumpia. Keskussairaalan uudistusten osalta olisikin huomattavasti viisaampaa ja elinvoimaa turvaavampaa keskittyä nykyisen sairaalan kehittämiseen kuin pyrkiä saamaan Harvialantien varteen kokonaan uusi sairaala hinnalla millä hyvänsä.
Kanta-Hämeen keskussairaalan nykyinen sijainti Ahvenistolla mahdollistaa uudis- ja korjausrakentamista niin, että sairaala kykenee tulevaisuudessa tarjoamaan korkeatasoisia erikoissairaanhoidon palveluja. Palvelut turvattaisiin parhaiten suunnittelulla ja investoinneilla, jotka pohjautuvat realistiseen arvioon siitä, mitä tiloja ja palveluita Hämeenlinnaan tulevaisuudessa jää. Tilatarve tulee joka tapauksessa olemaan nykyistä pienempi ja erikoissairaanhoidon eri osa-alueita tullaan keskittämään valtakunnallisesti nykyistä huomattavasti enemmän.
Tämä eriävä mielipide on liitettävä pöytäkirjaan.
Hämeenlinnassa 18.12.2017
Lulu Ranne
*************************************************************************************
Perussuomalaiset Iitin Kausalan joulumarkkinoilla 16.12.2017 kuvasatoa
Joulumarkkinoilla oli myös joulujuoksukilpailu lapsille ja aikuisille. Juoksun järjesti paikallinen urheiluseura Iitin Pyrintö.
Lasse Koskinen
*************************************************************************************
Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari Lahdessa
Perussuomalaisten asettama presidenttiehdokas Laura Huhtasaari esiintyi Lahdessa. Kovasta lumisateesta ja huonosta kelistä huolimatta Lahden kaupunginkirjaston auditorioon tuli runsaasti kuulijoita. Vaikean ajokelin vuoksi Huhtasaari myöhästyi tilaisuuden alusta, mutta silti kuulijat odottivat kärsivällisesti ehdokasta ja hänen puhettaan, jota jouduttiin hieman lyhentämään säästä aiheutuneen viiveen vuoksi.
Puheessaan Laura Huhtasaari painotti, että jos nykyistä menoa jatketaan, niin EU onnistuu tavoitteessaan muodostaa yhtenäinen Euroopan liittovaltio, jossa Suomi on vain ikään kuin maakunta maanosassa.
– EU:ssa kampanjoidaan niitä eri maiden puolueita vastaan, jotka ovat liittoutumista vastaan. EU:sta on tullut pikku-DDR. Sananvapautta on rajoitettu ja vihapuheväittämiä käytetään lyömäaseena kriittisiä puolueita kohtaan, Huhtasaari sanoi.
– Jos ei ole sananvapautta, niin ei ole mitään Suomen itsenäisyyttäkään. Poliittinen liikkumavara EU:ssa pienenee koko ajan. Meidän on itse päätettävä, että kukaan ei kävele ylitsemme päätöksenteossa, Huhtasaari muistutti.
Tasa-arvoa tasa-arvoisesti
Laura Huhtasaari puuttui myös perhepolitiikkaan. Hän ihmetteli, kuinka päiväkodeissakin hämmennetään sitä, kuka on tyttö ja kuka poika. Perinteiset perhearvot ja terveet sukupuolirakenteet ollaan romuttamassa nykymenolla.
Huhtasaari totesi, että Venäjä tukee Kiinaa, koska Venäjän ystävät ovat vähäisiä lännessä. Venäjän on kuitenkin katsottava taakseen, niin ettei Kiina ole kohta Siperiassa. Venäjän viestiliikennehäirinnän eli ”trollauksen” kanssa on oltava kaiken aikaa tarkkana.
– USA:ssa Trump toteuttaa johdonmukaisesti vaalilupauksiaan. Hän haluaa vahvistaa USA:ta ja työpaikat lisääntyvät sen myötä kaiken aikaa.
Laura Huhtasaari tarkasteli myös tasa-arvokeskustelua. Hän totesi, että tasa-arvoon kuuluvat niin mies että nainen. Sukupuolettomuus ei ole tasa-arvoa.
– Jos ei ole sukupuolta, niin miten sitten samaan aikaan puhutaan sukupuolten tasa-arvosta? hämmästeli Huhtasaari ja sai yleisön raikuvat suosionosoitukset.
Turvatakuita ei saa muilta
Yleisökeskustelussa kysyjä otti esiin myös naisten mahdollisen asevelvollisuuden ja kysyi Laura Huhtasaaren kantaa asiaan. Huhtasaari totesi, että nykyinen järjestelmä, jossa asevelvollisuus on miehillä ja naisille se on vapaaehtoinen, on hyvä järjestelmä Suomeen.
– Nato ei anna mitään sadan prosentin turvatakuita. Naton 5. artikla ei ole mikään ehdoton jäsenmaiden turvaamissääntö. EU ei puolestaan anna mitään keskinäisistä turvatakuista. Meillä on oltava itsellä uskottava puolustus ja pohjoismaiden kanssa voimme tehdä yhteistyötä myös hankintojen osalta, Huhtasaari linjasi.
– Olemme hölmöläisiä Suomessa, jos me alamme ulottaa paperittomien terveydenhoitoa kaikkialle Suomeen. Me voisimme ottaa esimerkkiä Kanadasta, joka teki turvapaikkapäätöksen, jonka mukaan se ei ota maahan lainkaan miehiä turvapaikkahakijoiksi, Huhtasaari totesi viitaten Suomessa vaeltaviin nuoriin maahantunkeutujiin.
– Me olemme vaikeuksissa, jos menemme siihen, että veroparatiisilääkärit hoitavat paperittomia ohi suomalaisten terveysjonojen. Ruotsi on turvallinen maa, joten meidän ei tarvitse ottaa sieltä tänne valuvia turvapaikanhakijoita, Huhtasaari huomautti.
Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari totesi, että perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on tehnyt eduskunta-aloitteen, jonka mukaan lakiin pitää saada muutos, niin että vakuutusyhtiöiden lääkärit eivät saa ohittaa muita asiakkaasta annettuja lääkärinlausuntoja ja mitätöidä niitä, vaikka eivät ole edes nähneet vakuutuspotilasta.
Teksti ja kuvat:Lasse Koskinen
*************************************************************************************
Lahden Perussuomalaiset huolissaan TeTu-keskuksen siirtämisestä Ahtialaan
Lahden Ahtialassa TeTu-keskus keskelle asutusta
Asukkaat avasivat huolestuneina nettivetoomuksen
Lahden Ahtialaan, keskelle asutusta on perustettu turvapaikanhakijoiden tehostetun tuen (TeTu) palvelukeskus, jonka sijoittamisesta vastaa maahantulovirasto, ja jota hoitaa Suomen Punainen risti. Keskus siirrettiin Lahden Hennalan pakolaiskeskuksesta, kun se lakkautettiin. Keskus on tarkoitettu sellaisille maahan kutsumatta tulleille, joilla on mielenterveydellisiä ongelmia, levotonta ja tilanteisiin nähden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä. Joukossa on myös päihdeongelmaisia.
Siirto kohtasi heti Ahtialan asukkaiden ja monien muiden vastustusta, koska keskus sijaitsee keskellä asutusta ja koululaisten koulunkäyntireitin varrella. Ahtialan aktiiviset henkilöt avasivat internet-vetoomuksen (adressin), jossa korostetaan että perustamispäätös on tehty hätäisesti ja mahdollisia turvallisuusuhkia tarkistamatta. Allekirjoittajien mukaan puutteellinen tiedottaminen ja Ahtialan alueen asukkaiden huomiotta jättäminen asiaa valmisteltaessa on aiheuttanut asukkaissa kasvavaa turvattomuuden tunnetta.
Useat vanhemmat ovat kertoneet rajoittaneensa lastensa ulkoilua ilman valvontaa sekä vaihtaneensa lastensa koulumatkareittejä uusiin, joilla on huomattavaksi mainittuja liikenneriskejä. Allekirjoittajat ilmoittavat, että he eivät halua tehdä Lahdesta ja yhdestä sen lapsivaltaisimmasta kaupunginosasta, Ahtialasta, paikkaa, jonka sen asukkaat tuntevat turvattomaksi.
Perussuomalaiset asukkaiden tukena
Vetoomuksen allekirjoittaja pyytävät Lahden kaupungin päättäjiä sekä yksikön sijoituksesta vastaavia tahoja etsimään uutta sijoituspaikkaa TeTU-yksikölle sekä siihen liittyville toimistotiloille. Uutta sijoituspaikkaa etsittäessä tulee tehdä tarvittavat riskianalyysit ja turvallisuuskartoitukset, vaativat vetoomuksen allekirjoittajat.
Lahden Perussuomalaiset ry huolestui TeTu-keskuksen Ahtialaan siirtämisestä ja teki kaupunginvaltuustoaloitteen, jossa Lahden kaupunki ilmoittaa, ettei kyseistä keskusta sijoiteta Lahden alueelle. Aloite jäi kuitenkin vähemmistöön valtuuston käsittelyssä.
Lahden Perussuomalaiset ry järjesti asukastapaamisen 9.12.2017 Ahtialassa paikallisen marketin edustalla. Telttaosastolle saapui räntäsateesta huolimatta tilanteesta huolestuneita lasten vanhempia ja muita alueen asukkaita. Keskusteluissa huoli tilanteesta ja viranomaisten välinpitämättömyydestä tuli selkeästi esiin.
Turvallinen Ahtiala –vetoomuksen voi allekirjoittaa osoitteessa https://www.adressit.com/turvallinenahtiala Keräys jatkuu vuoden loppuun saakka.
Teksti ja kuvat: Lasse Koskinen
*************************************************************************************
LULU RANNE: Kantasairaala Harvialantien varressa Hämeenlinnan keskustan elinvoiman lisääjänä on utopistista haaveilua
Eriävä mielipide
Kaupunginhallitus 27.11.2017 § 533.
Kaupunginhallituksen päätös Kantasairaalan rakentamishanketta koskevasta lausunnosta, kannanotto Kantasairaalan sijainnista sekä päätös maa-alueen hankinnan edistämisestä.
Muutosesitys
Kaupunginhallitus
1 toteaa lausuntonaan, että riskienhallinnan kannalta on tärkeää, ettei uuden Kantasairaalan lopullista sijoituspaikkaa lyödä tässä vaiheessa lukkoon,
2 ottaa kantaa sairaalahanketta tukeviin kaupungin investointeihin ja palveluverkkoon vasta sen jälkeen, kun hankkeelle on myönnetty poikkeuslupa, sijoituspaikka on varmistunut ja hankkeelle on myönnetty rahoitus,
3 täydentää kohtaa kolme lauseella ”Hämeenlinnan kaupunki ei rahoita maa-alueen hankintaa eikä tee siihen liittyviä taloudellisia tai muita sitoumuksia”.
Eriävän mielipiteen perusteluja
Hämeenlinnan tulee sairaanhoitopiirin suurimpana kaupunkina kantaa suurinta vastuuta ja huomioida omissa ratkaisuissaan myös maakunnalliset ja valtakunnalliset taloudelliset ja toiminnalliset näkökulmat ja riskit.
Poikkeuslupa ja rahoitus
Ehdot sille, että uusi Kantasairaala ylipäätään voitaisiin rakentaa ovat tiukat. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttää, että yli 5 miljoonan euron investoinneille haetaan poikkeuslupa Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on hakenut investoinnille poikkeuslupaa syksyllä 2017, mutta sitä ei ole toistaiseksi saatu. Vaikka poikkeuslupia onkin myönnetty useita, on nykytilanteessa hyvinkin mahdollista, ettei uudelle Kantasairaalalle lupaa myönnetä. Riski sille, ettei poikkeuslupaa myönnetä kasvaa koko ajan sote- ja maakuntauudistusten epäselvyyksien ja erityisesti taloudellisten epävarmuuksien vuoksi.
Uuden sairaalan rakentamiselle Hämeenlinnaan ei myöskään ole olemassa maantieteellisiä perusteita. Kolmen yliopistollisen sairaalan sekä Päijät-Hämeen keskussairaalan keskiöön ei suurella todennäköisyydellä tulla investoimaan liki 0,5 miljardia euroa. Riski sille, että kokonaan uuden sairaalan lobbaamisen myötä menetetään nykytasoiset sairaalapalvelut ja Hämeeseen jäävä erikoissairaanhoidon palvelutuotanto siirtyy pääosin yksityisten tahojen tuottamaksi, on todellinen.
Sairaalan suunnittelussa on myös jätetty liian vähälle huomiolle se seikka, että nykyisen sairaalakiinteistön tasearvo on noin 100 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirien kiinteistöt siirtyvät sote- ja maakuntauudistuksessa maakuntien kiinteistöyhtiöön. Uudistuksen seurauksena tyhjilleen jäävät tilat jäävät yhteiskunnan eli veronmaksajien maksettavaksi. Kanta-Hämeen keskussairaalan nykyisten kiinteistöjen myyntiarvo ei missään tilanteessa nouse 100 miljoonaan euroon.
Sairaalan sijainti
Uuden Kantasairaalan sijoittumisen osalta on edetty yhden kärjen periaatteella. Harvialantien sijoitusvaihtoehtoa on pyritty edistämään voimakkaasti ja harhaanjohtavasti myös median avulla. Harvialantien kiinteistöjen maakaupat ovat olleet kiistatta koko suunnittelun ja asiasta käydyn keskustelun ajan erittäin epätodennäköisiä. Liikennevirasto ilmoitti 1.12.2017, ettei se ole myymässä tonttia. Puolustusvoimat taas on ilmoittanut, että se tarvitsee vuoden lisäaikaa selvittääkseen, millä ehdoilla se mahdollisesti voisi siirtyä Senaattikiinteistöltä vuokraamaltaan tontilta muualle. Hämeenlinnan kaupunki on osallistunut aktiivisesti maa-kauppaneuvotteluihin.
Kaupunki voi myös jatkossa osallistua erilaisiin maakauppaneuvotteluihin, mutta sen ei tule rahoittaa sairaanhoitopiirin taikka muiden tahojen maa-aluehankintaa eikä myöskään tehdä maakauppoihin liittyviä taloudellisia tai muita sitoumuksia.
Erikoissairaanhoidon palvelut turvattaisiin parhaiten suunnittelulla ja investoinneilla, jotka pohjautuvat realistiseen arvioon siitä, mitä tiloja ja palveluita Hämeenlinnaan tulevaisuudessa jää. On selvää, että tilatarve tulee olemaan nykyistä pienempi ja erikoissairaanhoidon eri osa-alueita tullaan keskittämään valtakunnallisesti entistä enemmän. Kanta-Hämeen keskussairaalan nykyinen sijainti onneksi mahdollistaa uudis- ja korjausrakentamista niin, että sairaala kykenee tulevaisuudessa tarjoamaan korkeatasoisia erikoissairaanhoidon palveluja.
Kaupungin tulee lisäksi turvata ja kehittää omilla päätöksillään elinvoimaisen kaupungin perustaa eli matalan kynnyksen kevyitä ja ennaltaehkäiseviä perusterveydenhuollon lähipalveluita.
Kaupungin talous ja elinvoima
Kaupungin vakava taloustilanne sekä jatkuvasti kasvava korjausvelka edellyttävät, että kaupunki sitoutuu ainoastaan rakennusinvestointeihin, jotka ovat nykyisten asukkaiden kannalta välttämättömiä ja vähentävät korjausvelkaa hallitusti. Kaupungin ei tule sijoittaa hankkeisiin, joiden toteutuminen on erittäin epätodennäköistä ja kaupungin talouden kannalta riskialtista. Kantasairaalan suunnittelu perustuu epärealistisiin toiveisiin poikkeusluvan saamisesta, tonttien ostamisesta Harvialantien varrelta sekä liki 0,5 miljardin euron rahoituksesta.
Apulaiskaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen tausta-aineistossa on todettu mm., että Harvialantien sijoitusvaihtoehto toimisi kauppakeskus Goodmanin vastapainona ja elinvoiman lisääjänä ja olisi kaupunkirakenteen kannalta erinomainen. Kaupungin keskustan nykytilanne ja elinvoiman hiipuminen osoittavat kuitenkin, että nykyinen väestöpohja ei ole kyennyt ennalta-arvioidusti, pitämään keskustaa elinvoimaisena Goodmanin rakentamisen jälkeen. Haaveilu siitä, että Kantasairaalan sijoittaminen Harvialantien varteen lisäisi keskustan elinvoimaa ja toimisi Goodmanin vastapainona on utopistinen. Kantasairaala päinvastoin hajauttaisi entisestää asukkaiden sekä yritysten ja muiden toimijoiden sijoittumista eikä nykyinen taikka edes merkittävästi suurempi väestöpohja riittäisi Harvialantien ja Goodmanin välisen alueen elinvoimaiseksi saattamiseen. Toiveet uuden Kantasairaalan elinvoimaa merkittävästi lisäävistä vaikutuksista eivät ole realistisia. Kaupungin tuleekin keskittyä myös elinvoiman lisäämisessä nimenomaan koulujen ja päiväkotien sekä katu- ja tienverkon välttämättömiin investointeihin ja korjausvelan vähentämiseen sekä lähipalveluiden kehittämiseen.
Tämä eriävä mielipide on liitettävä pöytäkirjaan.
Hämeenlinnassa 3.12.2017
Lulu Ranne
*********************************************************************************
Lahden yleisötilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti verotuksesta
Perussuomalaiset toteavat korotusten leikkaavan kehitystä
Lahdessa järjestetään kerran kuussa paikallisessa ravintolassa tunnin mittainen paikallista päätöksentekoa koskeva poliittinen keskustelu, jossa on vastakkain aina kaksi eri puoluetta edustavaa kuntapäättäjää. Tilaisuudet järjestää maakuntalehti Etelä-Suomen Sanomat. Marraskuun tilaisuudessa vastakkain olivat perussuomalaisten Lahden kaupunginvaltuutettu Maarit Tuomi ja demareiden valtuutettu Sirkku Hildèn. Tilaisuuden juontaa lehden edustaja.
Tilaisuus alkaa aina kummankin parin minuutin ”syytösosuudella”. Lahden kaupunginvaltuusto nosti juuri kokouksessaan Lahden ensi vuoden tuloveroprosentin 20,25:stä 20,75:een. Korotukset tulivat myös kiinteistöveroprosentteihin. Perussuomalaisten valtuustoryhmä vastusti korotuksia, koska ne taittavat yritysten virinnyttä tuloskasvua ja nostaa etenkin vanhoissa omakotitaloissa, isoilla tonteilla asuvien asumiskuluja. Lisäksi korotukset leikkaavat kaikkien kuntalaisten ostovoimaa. Korotuksella Lahti nousi Suomen saman kokoluokan kaupunkien verotuksen kalleimpaan kärkeen, joka perussuomalaisten mielestä syö Lahden mainetta yrittämisen ja asumisen paikkakuntana.
Demarit muiden taskuilla
Sirkku Hildèn syytti perussuomalaisia kaiken vastustamisesta, kuten maahanmuuttoa, joka on aina puolueen ”agendalla” (esityslistalla) valtakunnallisesti ja paikallisesti. Lisäksi hänen mukaansa perussuomalaiset vastustavat kulttuuria ja talouden tasapainottamista. Hän väitti lisäksi kannanottonaan, ettei kehittäminen, edistäminen ja uudenlainen asioiden hyväksyminen sekä myönteinen suvaitsevaisuus kuulu perussuomalaisten politiikkaan.
Maarit Tuomi puolestaan totesi, että sosiaalidemokraattien pääasiallinen lääke talouden tasapainottamiseen tuntuu löytyvän vuodesta toiseen aina samasta lääkityksestä, eli verojen korotuksista. Demareiden vaalipuheissa pidetään pienituloisten lapsiperheiden ja eläkeläisten puolia, mutta he ovat kuitenkin valmiita tekemään korotuksia esimerkiksi juuri kiinteistöveroihin, joka eniten kohdistuu juuri näihin ryhmiin. Tuomi totesi, että demarit pyrkivät työntämään kätensä yhä syvemmälle palkansaajien ja yrittäjien taskuihin.
– Keskituloiset eivät saa hyvityksiä ja kevennyksiä verotukseensa, joten he kärsivät esimerkiksi omakotiasumisessaan verojen korotuksissa. Se on kohtuutonta lapsiperheille, Tuomi totesi.
Turhia investointeja
Sirkku Hildèn sanoi hieman epäröivään äänensävyyn, että Lahden kaupunginvaltuusto ”pyrkii” alentamaan korotettua verotusta nykyisen kaupunginvaltuustokauden lopussa. Tästä alentamisesta valtuusto ei tehnyt mitään päätöstä, vaan se leijuu toivomuslistalla, ilman mitään sitoumuksia.
Maarit Tuomi totesi, että Lahdessa on tehty suuria, turhia investointeja, kuten muutama vuosi sitten valmistunut kauppatorin alle rakennettu kaksikerroksinen pysäköintihalli, joka maksoi oheiskuluineen yli 20 miljoonaa euroa ja linja-autoasema siirrettiin rautatieaseman yhteyteen ahtaaseen paikkaan ja tästä maksettiin 18 miljoonaa. Kumpaankin käytettiin lainarahaa.
Sirkku Hildèn sanoi torin pysäköintihallin elvyttäneen Lahden keskustaa, mikä nosti naurunremakan yleisössä, koska hallin rakentamisen aikana asiakasliikenne keskustassa vaikeutui niin paljon, että liikkeitä tyhjeni ja on tyhjänä edelleen.
Vähennyksiä ei toteutettu
Sirkku Hildèn syytti perussuomalaisia siitä, että Lahden kuntaverojen korotuksen vastapainoksi perussuomalaiset eivät vastaavasti esittäneet, mistä kuluja pitäisi sitten leikata. Maarit Tuomi vastasi, että niitä kyllä esitettiin, mutta työnjako on se, että kuntapäättäjät tekevät päätökset ja linjaukset ja sen jälkeen palkatut viranhaltijat toteuttavat päätökset. Lisäksi Tuomi totesi, että jo aiemmin sovittuja menovähennyksiä ei ole toteutettu, tai edellisenä vuotena niin on tehty ja seuraavana vuonna ne on taas korotettu entiseen tasoon.
Maarit Tuomi otti esimerkkinä esille Lahden kaupunginorkesterin, eli markkinointinimeltään Sinfonia Lahden. Sen hallinnossa on 10 henkilöä töissä ja orkesterissa on 63 soittajaa. Orkesteri on ollut soittomatkoilla muun muassa Etelä-Koreassa ja Japanissa. Perussuomalaiset ovat esittäneet, että kallis orkesteri korvataan pienemmällä kamariorkesterilla, joka tulee huomattavasti halvemmaksi, mutta täyttää silti hyvin odotukset. Lahden perussuomalaiset ovat käyttäneet esimerkkinä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteria, joka esiintyy hyvin usein YLE:n radiokanavalla.
Sata miljoonaa vuodessa
Lahdessa on menossa valtakunnalliseen tapaan koulujen ja päiväkotien kosteus- ja homevaurioiden peruskorjausaalto. Lahti kykenee kattamaan omalla rahalla 60 miljoonan euron verran investointeja vuodessa, mutta kolmen seuraavan vuoden osalta ne kustannukset ovat noin 100 miljoonaa vuodessa, joten kaupunki velkaantuu tasaiseen tahtiin ja velkamäärän alentamiseen kaupunki pääsee näillä näkymin vasta vuoden 2023 paikkeilla.
Lahden tilaisuudessa paikalla ollut perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Viitanen ihmetteli, kuinka Lahteen viime vuoden alussa liittyneessä Nastolassa puretaan yksi koulu ja muutetaan monitoimitalokouluksi noin 23 miljoonalla, vaikka Nastolassa on tyhjää ja peruskorjattua koulutilaa tyhjillään. Lisäksi tyhjiä tiloja voitaisiin peruskorjata lisää uutta koulua halvemmalla hinnalla.
Yleisö otti myös osaa tämän tilaisuuden keskusteluun. Yleisön puheenvuoroissa muun muassa ihmeteltiin, miksi vasemmisto turvautuu aina veronkorotuksiin, eikä puutu kuntarakenteisiin, joita uudistamalla ja työtapoja nykyaikaistamalla saataisiin syntymään säästöjä veronkorotusten sijaan.
P & P –yleisökeskustelu käytiin 16. marraskuuta 2017 Lahdessa, paikallisen ravintolan alkuillan ohjelmana. Seuraava tilaisuus on joulukuun puolivälissä.
Lasse Koskinen
Lahden Perussuomalaiset ry AJANKOHTAISKANNANOTTO
Lahti 25.10.2017
Lahden Perussuomalaiset ry:n kokouskannanotto 25.10.2017 klo 18.00. Julkaisuvapaa.
Lahden Perussuomalaiset torjuvat verojen korotukset
Lahden Perussuomalaiset ry torjuu Lahden ensi vuoden kuntaverojen veronkorotusehdotukset. Perussuomalaiset toteavat, että korotukset leikkaisivat ensi vuoden kasvuodotukset ja ostovoimaa niin että kaupunki jatkaa taloudellista sukeltamistaan menossa olevasta nousukaudesta huolimatta. Etenkin kiinteistöveron korotuksella olisi tuhoisat vaikutukset sekä yritysten että yksityisten henkilöiden toiminnalle ja vähentää muuttoinnostusta Lahteen.
Lahden kaupungin on jatkettava tarmokkaasti rakenteellisia uudistuksiaan, jolla hallinnon kuluja vähennetään ja toiminnallisuutta lisätään. Investointien painopiste tulee olla kiinteistöjen peruskorjauksen loppuun saattamisessa ja muita laajempia investointeja on vältettävä lähivuosien aikana.
Kaupunginjohtajamallista aloitettava neuvottelut
Perussuomalaiset painottavat, että Lahden kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien on aloitettava kiireiset yhteisneuvottelut siitä, jatketaanko kaupungissa kaupunginjohtajamallilla vai siirrytäänkö pormestarivetoiseen johtamismalliin ja miten ylin johtaminen järjestetään mahdollisen siirtymäajan kuluessa. Alustavasti neuvotteluyhteydestä on jo sovittu.
Tunnin pituinen vapaa pysäköinti keskustaan
Lahden Perussuomalaiset ry kannattaa Lahden kaupungin keskustassa tunnin pituista vapaata pysäköintiaikaa, jotta turvataan kaupungin elinvoimaisuutta ja keskustan liikkeiden ja palveluiden jatkuvuutta. Kauppatorin alla olevan pysäköintihallin valmistuminen ei sysännyt keskustan liike-elämää uuteen kasvuun, kuten oli odotettavissa. Kadun varsien pysäköintihintojen korotukset ja Aleksanterinkadun yksisuuntaistaminen lisäsivät omalta osaltaan keskustan liiketilojen tyhjentymistä. Tähän kaupunkikeskustan alikierteeseen on saatava muutos.
Kotipalvelun henkilöstömäärä kysynnän mukaiseksi
Lahden Perussuomalaiset ry vaatii, että kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstön määrä on saatettava tasolle, joka vastaa palvelukysyntää. Lahden on valvottava Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän suurimpana osakkaana etuaan niin että ikäihmisten kotona hoitaminen voidaan turvata. Nykyistä hoivamallia on yritetty viedä eteenpäin alimitoitetulla henkilöstöllä, jolloin henkilöstön uupumus johtaa sairaslomiin ja aiheuttaa ylimääräisiä vuorojärjestelykuluja ja siihen liittyvää työpainetta.
**************************
LULU RANNE: Vaihtoehtobudjetti ilman lehmänkauppoja
Budjettivalmistelu, jonka pohjalta verorahoja ensi vuonna käytetään, on parhaillaan käynnissä joka kunnassa. Päättäjien tulee erityisesti nyt muistaa, että heidän tärkein tehtävänsä on ajaa asukkaiden etua. Kuntien toiminnan ja yhteisten rahojen käytön tulee olla moitteetonta ja avointa. Budjetteihin ei saa leipoa sisään vastuuttomuuksia, lehmänkauppoja tai salaisuuksia vaan niiden pitää olla mahdollisimman ymmärrettäviä, tietoon pohjautuvia ja avoimia. Asukkaiden edun mukaisia ja tulevaisuutta rakentavia.
Korruptiobudjetit romukoppaan
Suomi on pitkään kuulunut maailman vähiten korruptoituneihin maihin, mutta tilanne on heikkenemässä. Suomalaiset poliitikot ja virkamiehet käyttävät valtaansa yllättävän usein väärin. Ongelmat liittyvät yleensä isoihin rahoihin, maankäyttöön, rakentamiseen sekä julkisiin yhtiöihin, joissa rahankäyttö on veronmaksajilta piilossa. Hankinnoissa on joka rintamalla parantamisen varaa, sillä ostoissa myös hutiloidaan ja joitain tahoja suositaan.
Riski sille, että omat ja yhteiset eurot ja edut menevät sekaisin kasvaa vakiintuneessa ja tutussa päättäjäporukassa. Pahimmillaan käy niin, että virkamiehet ja poliitikot, jotka yrittävät puuttua taloudenpidon epäkohtiin ja tuovat niitä julki, joutuvat ajojahdin kohteeksi. Näin on käynyt mm. Kittilässä ja Hämeenlinnassa. Budjetin sisältö voi joko estää tai mahdollistaa väärinkäytöksiä sekä vastuutonta verorahojen käyttöä, kehittämistä ja investointeja.
Tulevaisuuden budjettia rakentamaan
Kunnissa pitää keskittyä ratkaisemaan ongelmia niin, että asukkaat voivat keskittyä omaan arkeensa. Hämeen kuntien suurimmat ongelmat ovat talous ja asukasluvun alamäki. Budjettiluonnoksissa on kuitenkin harvoin nähtävissä esityksiä, joiden myötä talous todella kohenisi. Satunnaiset erät ja onnenkantamoiset pelastavatkin usein kuntataloutta. Eivät siis suinkaan kuntien omat päätökset.
Budjeteissa tulee keskittyä tulevaisuuteen, avoimuuteen ja vastuullisuuteen. Toki joudutaan myös korjailemaan tuhoja, joita poliittiset enemmistöt ovat vastuuttomilla päätöksillään saaneet aikaiseksi. Tuottamattomat investoinnit virhelaskelmineen sekä lomautukset ovat tyypillisiä esimerkkejä epätoivoisesta taloudenpidosta.
Vahvistetaan perustaa
Tulevaisuuden kunnissa lasten kasvu-, kehitys- ja opetusympäristöt ovat niitä kohtia, joissa kuntapäättäjät voivat ensimmäiseksi vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Matalan kynnyksen perhepalveluita onkin tuotava lähemmäs perheitä niin, että apua saa ja voi hakea helposti ja leimautumatta. Pienten lasten turvallinen ja rauhallinen hoito- ja kasvuympäristö on turvattava. Ryhmäkokoja ei tule kasvattaa. Esitämmekin, että Hämeenlinnan jokaiselle neljälle varhaiskasvatusalueelle lisätään perhetyöntekijöitä ja ryhmäavustajia. Lisäksi esitämme lisämäärärahaa oman henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi.
Esitämme, että palveluverkkoa kehitetään päteviin laskelmiin ja arviointeihin perustuen. Lähipalveluita turvataan ja tavoitteeksi otetaan Suomen turvallisin ja terveellisin koulu- ja varhaiskasvatusverkosto.
Karsitaan turhaa ja tuottamatonta
Esitämme, että kaupungin ulkoisista ostoista säästetään vähintään 5M€.
Uusia ”elinvoimainvestointeja” ei pidä toteuttaa ennen kuin koulut ja päiväkodit on pistetty kuntoon ja talous on tasapainossa.
Esitämme, että kaupungin yhtiörakenneuudistusta viedään rivakasti eteenpäin, yhtiöitä ajetaan alas, siirretään kaupungin omaksi toiminnaksi tai niiden tukemista leikataan. Ainakin Eteläranta Oy ja Pysäköinti Oy ajetaan alas 2018. Pysäköinti siirretään kaupungin taseeseen. Linnan Kehitys Oy ei ole tuottanut haluttua tulosta, vaikka sitä on tuettu runsain verorahoin jo vuosia. Esitämme, että yhtiön rahoitusta leikataan merkittävästi ja supistettu toiminta siirretään pikku hiljaa kaupungin organisaatioon.
Esityksemme sisältää vähintäänkin 7M€ säästöt ja 1,3M€ lisärahan, joilla rakennetaan tulevaisuutta.
Kannustamme kaikkia kuntia pistämään koulunsa ja päiväkotinsa kuntoon, säästämään ulkoisten palveluiden ostoista, kehittämään omaa palvelutuotantoa ja henkilöstöä sekä satsaamaan lapsiin ja nuoriin.
Jokaisen päättäjän tulee myös muistaa, että se joka ummistaa silmänsä eikä edes yritä puuttua epäkohtiin on aivan yhtä suuressa vastuussa lopputuloksesta kuin se, joka ohjaa aktiivisesti kunnan taloutta päin seinää.
Lulu Ranne
kaupunginvaltuutettu
Hämeenlinna
————————————————————————————————————————————————
Lahden Perussuomalaiset ry VALTUUSTOKYSYMYS
Lahti 7.11.2016
Lahden kaupunginhallitus
Opettajien työrauhasta ja työturvallisuudesta huolehtiminen Lahdessa
Kaupungin työantajavelvoitteen täyttäminen peruskoulutusympäristössä
Lahti herätti äskettäin huomiota yhdessä peruskoulussa tapahtuneen opetuksen häiriötilanteen vuoksi, jossa oli osapuolina opettaja ja osa luokan oppilaista. Myös koko maassamme käydään eri tavoin keskustelua koulujen työrauhasta ja opettajien työturvallisuuden ja työilmapiirin turvaamisesta.
Tämän vuoksi kysymme Lahden kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 10. §:n mukaisesti:
- Millä tavoin Lahden kaupunki työnantajana turvaa palveluksessaan olevien, jatkuvassa työsuhteessa ja määräaikaisina toimivien opetustyötä tekevien työturvallisuuden niin että opettajat eivät joudu työssään oppilaan tai oppilasryhmien kiusaamiksi tai häiriköinnin kohteiksi?
- Millä tavoin Lahti työantajana ennaltaehkäisee oppimistilanteissa syntyviä häiriöitä ja näin turvaa opettajilleen työrauhan ja tätä kautta kaikille oppilaille tasapuolisen opetuksen.
- Millä tavoin Lahti työantajana pyrkii ennaltaehkäisemään opettajien joutumisen kiusaamisen kohteeksi ja miten kouluissa tunnistetaan ja tunnustetaan opettajiin kohdistuva kiusaaminen?
- Millä tavoin Lahti työnantajana velvoittaa oppilaiden vanhempia ja huoltajia omalta osaltaan ylläpitämään koulun opetustyön ilmapiiriä vanhempien omalla kasvatuspanoksella niin että kasvatustyö voi onnistua yhdessä vanhempien ja koulun yhteisvoimin?
- Millä tavoin Lahti työnantajana tunnistaa häiriötä aiheuttavat oppilaat ja mitä ylipäätään tehdään häiriöoppilaiden häiriköinnin lopettamiseksi, jotta tarvittava työrauha ja oppimistulokset voidaan taata perusopetustyössä?
Odotamme vastauksia säädetyssä ajassa.
10 §: Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään kuuden (6) viikon kuluttua kysymyksen saapumisesta, tai ilmoitettava syy, minkä vuoksi vastausta ei ole voitu antaa.
Terveisin
LAHDEN PERUSSUOMALAISET RY
Valtuustoryhmä
——————————————————————————————————————————————–
Itsekkyys – tervettä itsesuojelua?
Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden tulva yllätti Euroopan kuin se kuuluisa talvi autoilijat. Emme olleet varoituksista huolimatta varautuneet lainsäädäntötoimin. Euroopassa osa maista huutaa solidaarisuuden ja taakanjaon perään, osa sulkee rajojaan. Suomi on mukana kilpailussa, jossa on tavoite olla mahdollisimman vähän vetovoimainen. Euroopan Komissio on myöntänyt, että Euroopan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan rakenteissa on merkittäviä heikkouksia ja esittänyt jäsenmaille lainsäädäntöehdotuksia turvapaikkajärjestelmän tehostamiseksi.
Niitä käsiteltiin eduskunnan valiokunnissa. Vihdoinkin Suomen kannaksi kirjattiin useita kriittisiä näkökulmia – Perussuomalaisten ansiosta. Valtioneuvosto mm. suhtautuu varauksellisesti esityksiin, joilla pyrittäisiin luomaan pysyviä, jäsenvaltioita sitovia turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen järjestelyjä. Ehdottoman tärkeää on jatkossakin voida kansallisesti päättää uudelleen sijoitettavien henkilöiden määristä. Turvapaikkajärjestelmän uudistamisen tavoitteena tulee olla perusteettomien turvapaikkahakemusten väheneminen ja että menettelyt sekä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maasta poistaminen tehostuu. Kehitettäessä Dublin-järjestelmää jäsenmailla pitää olla velvoitteita ja kannustimia hallita maahantulijoiden virtaa – siirtämättä painetta muille jäsenmaille.
Täysin kestämätön oli myös Komission ehdotus laajentaa perheenjäsenen määritelmää. Ehdotuksen mukaan siihen lisättäisiin perhesuhteet, jotka olisi muodostettu lähtömaasta poistumisen jälkeen, mutta ennen jäsenvaltioon saapumista. Suomen kannaksi linjattiin kielteinen suhtautuminen perheenjäsenen määritelmän laajentamiseen. On täysin selvää, että sillä olisi ollut kustannuksia lisäävä vaikutus. Niin ikään Suomen kantaan kirjattiin kielteinen suhtautuminen komission ehdotukseen laajentaa hakijan oikeutta saada ilmaista oikeusapua koskemaan koko turvapaikkaprosessia.
Maailma on muuttunut pysyvästi, eikä aika entinen enää palaa. Eurooppa on kulkenut kriisistä toiseen. Turvapaikanhakija-kriisi kytee yhä ja nyt kansainvälinen lehdistö spekuloi Italian pankkien tilanteesta. Esiin on nostettu myös EVM:n eli Euroopan pysyvän vakausmekanismin käyttö Italian pankkien auttamiseksi. Vuonna 2012 silloinen valtionvarainministeri Jutta Urpilainen (SDP) betonoi Suomen EVM-sopimukseen ja sen lainsäädäntöön. Perussuomalaiset vastustivat järjestelmällisesti eduskunnan valiokunnissa sopimuksen hyväksymistä. Eduskunnan täysistunnossa 21.6.2012 Perussuomalaiset äänestivät sopimuksen hyväksymistä vastaan. Se valitettavasti hyväksyttiin äänin 104-71. Suomi maksoi EVM:ään tuolloin 1,44 mrd €. Jos euroalueen vakaus olisi nyt vaakalaudalla ja EVM:ää päätettäisiin lisäpääomittaa, Suomi ei voi muuta kuin vikistä ja maksaa. Pahimmillaan tuo sopimus voi maksaa suomalaisille jopa n. 12 mrd €. Ei naurata.
Suomi viettää ensi vuonna 100-vuotisjuhlia. Jotta voimme tulevaisuudessakin juhlia itsenäistä Suomea, meidän on uskallettava olla terveellä tavalla itsekkäitä.
Anne Louhelainen
kansanedustaja, Perussuomalaiset rp.
